lauantai 15. elokuuta 2009

Elvarilla vattapipiä, Zen mätsärissä..

Aamu alkoi kurjasti, kun huomasin Elvarin oksentaneen eteiseen yöllä.. =( Ruoka ei maistunut pojalle aamulla, mutta lenkille viipotti mukaan minkä kintuistaan kerkis. Lenkillä oli vähän normaalia vaisumpi ja venytteli pitkään. Kakkas ekaks normaalisti (hieman löysää ulostetta), sitten huomasin takapuolikarvoissa verta! Ja säikähdin! Tippa linssissä kiikutin poppoota pois mettästä. Kunnan eläinlääkärille soitin (Anne ei maisemissa), kyseli kaikkea mahdollista. Juu eilen normaalit kakat, juo hyvin, on oma ittensä, oli kirkasta verta, oksentanut aamulla, ei syönyt. Kehoitti seurailemaan ja jos veri ulosteissa muuttuu tummaksi tai alkaa raju oksentelu tai poika menee todella vässykäksi, yhteys uudelleen. Iltapäivällä poju oksenti taas; tällä kertaa sappinesteitä, kun ei se eilisen jälkeen ole syöny. Taas soitto ell; sanoo ei hätää, jos ei rajua oksentelua. Seurataan. Kovasti Elvis ruokaa kerjää ja nälkä näyttäs olevan. Vähän riisinkeitinvettä ja muutaman riisinjyväsen mä sille tarjoilin ateriana, söi sen mieluusti. Lisäksi annoin veden seassa RC:n Rehydration supportia, jonka joi kokonaan. Ihan normaalisti se komppuu ja touhuu, lähtee ulos mielellään, nuuskii ja kulkee reippaasti. Pitäkää pekkuja että menis ohitte pian! Inhottavaa ressata... ='( Mä kun vielä kuvittelen kaikesta aina pahempaa mitä se todellisuudessa varmaan onkaan...

Päivän ilosiin uutisiin! =) Sain iltapäivällä nettiä selaillessani idean lähtee Zemban kanssa mätsäilemään, kun lähellä sellainen oli. En tienny pääseekö Zen osallistumaan vielä, mutta ajattelin, että sitten siedätyksen kannalta koko touhu otetaan, jos eivät meitä mukaan kehään huoli. Vaan huolivat ne! =) Mä tiedän, että saatan kuulostaa ylpeältä, mutta tietteks mä Olen Ylpeä! Zen oli niin reipas ja retee koko reissun; sen ei tarvinnu puhasta kelleen koko aikana! =) Kovasti se ois ollu utelias toisten koirien suhteen, mut ajattelin, et en nyt anna mennä luokse. Ja poika tyytyi siihen. Yhdesä sitten temppuiltiin vuoroamme odotellessa; harjoiteltiin maahanmenoa ja ympärimenoa, seisomistakin silmälläpitäen tulevaa koitosta. ;) Zen on luonnonlahjakkuus siinä seisomisessa. Sitä ei tarvii asetella, ei houkutella. Reippasti kun kulkee, pysäyttää ja näyttää namia ja tsadam; poika seisoo! Lisäksi sillä on ihan mieletön keskittyminen; ei tarvii lappoa namia suuhun koko aikaa. Se jaksaa pidempäänkin odottaa namia; ei väkkyröi, ei istu, ei yritä pomppia namia. Se on Hieno!

Kehädebyytti saatiin suurella kunnialla suoritettua (ihan oikeesti mun sydän oli pakahtua siitä miten hieno toi oli)! <3 Se seiso nätisti, ei häiriintynyt muista koirista, antoi tuomarin kopeloida itseään ja katsoa hampaat. Zen tuijotti vaan hypnoottisena namia, välillä vilkas mua et "eiks jo sais sen!?". Zenin ollessa nuorin osallistuja, mä oli tosi ylpee, sillä paljon vanhemmat pennut ei meinanneet malttaa olla aloillaan tai antaa katsoa itseään.. =) Zen oli niin retee et juostessa hännän piti olla kohti taivasta ja katseen kohti mamia (lue namia), se pojulle suotakoon, musta se kertoo et nappe oli reipas! =) Lopullisena sijoituksena kaikkien pentujen 5. Mä olin aikas ylpee! =) Mun pikku-Zembalo. <3

Nyt jäämme seurailemaan Elvarin vattatilannetta ja odottelemaan Maijua ja Lucaa vierailulle! =)

perjantai 14. elokuuta 2009

Vapaapäivän viettoa

Tänään emäntä piti ylityövapaita pois (joita kertynyt riesaksi asti).. =D Eli vapaapäivä ja pitkä viikonloppu sen myötä. =D Ihanaa!

Aamupäivästä lähdettiin kohti Seutulaa Lauran lauman luokse vierailulle. Pitkästä aikaa nähtiin Piskin, Pinkon ja Pedon lisäksi myös vanha herra Dali. Dali se vaan papparaisenakin jaksaa olla virkku. =) Lähdettiin turinoinnin ja koirien alkuleikkien jälkeen lenkille shelttikokoonpanolla Elvis, Dea, Zen, Piski ja Pinko. Viisikolla oli hurjan hauskaa pistäessä metsää raikamaan ja pusikoita suhisemaan. =D Kaikki leikki vähän kaikkien kanssa ja nähtiinpä sitten myös taas yhden rakkaustarinan alku.. ;) Zen ja Piski löysi toisensa ja niillä natsas kivasti leikit yhteen. Elvis tykästy kovasti tällä kertaa leikkimään Pinkon kanssa juoksu- ja keppileikkejä. Dea leikki kaikkien kanssa, tytöt on siitä niin pop (ja omat pojat)! ;)

Zen, Dea ja Piski leikkii


Zen ja Piski toisensa löytäneinä


Elvis ja Pinko keppitaistossa


Lenkillä napsittiin myös ryhmäpotretteja ja siinä sitten tulikin samalla paikallaoloharjoitusta laumalle. Jopa meidän Dee pysyi hienosti namin voimalla pitkään pitkään paikoillaan. Kätevää; kaks hommaa samalla! =) Tässä muutama ryhmäkuva, loput löytyy Picasasta.

Zen, Dea, Pinko, Piski ja Elvis


Zen ja tytöt


Lenkin jälkeen vietettiin "hetki" vielä turisten ja seuraten seitsemän iloisen koiran touhuja. Lopulta virta alkoi vähetä laumasta ja vasta vähän sessujen väsähdettyä suunnattiin takas kotiinpäin. Kiitos Laura ja koissut kivasta vapaapäivän vietosta! =D

Tässä vielä ryhmäkuvaa koko poppoosta; Dali, Piski, Pinko, Elvis, Dea, Zen ja Peto


Kotiin ajeltiin Klaukkalan kautta ja käytiin samalla shoppailemassa herkkuja kakaroille. Nyt on sitten taas evästä mihin naperokin saa upotella niitä heiluvaisiaan. =)Zenistä paljastui pieni myymälävarkaan alku kaupassa, kun se "popsi kuormasta" muutaman keksin. Hui mikä pahis jo junnusta saakka! ;)

Viikonlopun reffauksia ja touhuja odotellessa... =)

Dean liitelyä

Eilen oltiin Tepsukaisen kanssa liitelemässä. Se on liikkis, kun se painaa pitkin baanaa häntä töttöröllään. Sille kai se on sama, mitä me tehdään, jotain kivaa kumminkin, tuumaa Tepsu! Tällä kertaa otettiin alkuun etenemisharjoituksia ja valssia. Hienosti Dee irtoaa, vaikka mä kesän kertojen perusteella muuta oisin luullu. Ehkä se auttaa kun palkkaa lelulla eikä namilla, niin nokka ei vedä suoraan namia kohti. =) Otettiin myös hyppyharjoituksia; nätisti neiti hyppi. =)Harjoiteltiin myös kontakteja. Kontaktin alastulo oli laitettu seinää vasten, sinne nostettiin ja namilautasella pysäytys alhaalla. Meidän Dee ei tykkää kouluttajastamme edelleenkään. Niin kauan kun kouluttaja on ei-koskettamassa, vaikka oiskin lähellä, se on ok, mutta kun kahmaisu käy, Dea kattoo sitä "mitä hel* ilmeellä". Otettiin sitten niin, että mä pidin kii Deestä alastullessa, heti neiti relas. =) Täytyy ens kerralla pyytää, josko muut kurssikaverit tulis pitää neitiä, jos tarvii, ei menis Deeltä pasmat sekaisin. =) Omien vuorojen välissä harjoteltiin nyt sitä paikallaoloa hyppyjen luona. Hyvältä näyttää, jos mä vaan saisin itestäni irti opettaa sitä, se oppis ja osais! =)

Deellä on satavarmasti alkamassa juoksut hetkenä minä hyvänsä. Eräs kurssikaverimme ei oikeen malttanut keskittyä Dean läheisyydessä. Se vinkus ja piippas (eikä oo ollu ainoo uros). Dea istu kun tatti ja katteli vaan ylväänä tätä innokasta kosijaa. ;) Dee on oikee narttu! Lisäksi Dee merkkailee ihan hirveästi ja sillä tulee sellasia "unelmointihetkiä". Se saattaa jäädä yhtäkkiä paikoilleen ja on hyvin haaveilevan näköinen. Välillä saa ihan naksutella ja napsutella et neiti havahtuu. Sarillekin jo soittelin, et taitaa kohta olla rinsessan juossut tuloillaan. Naureskeli, että ihan äitinsä tytöltä kuulostaa, "oireet" ja metkut ihan samat kuin mammallaan. =D Tässä sitten odotellaan. Jospa tuo Elvarin Ada-sisko nyt tartuttais sunnuntaina juoksut Deaankin. ;)

Dee oli vässy kotiinpäästyään, mut jakso urheesti leikkiä poikain kanssa hetken. Sit otin poijjaat portin toiselle puolelle ja temputeltiin. Ne on inania. <3 Herra Täpsy ja Herra Pikku Täpsy. ;) Molemmat napottaa pippurit soikeena mua et mitä sit mitä sit. Otettiin kontaktia, luvan odottamista, maahanmenoa ja ympärimenoa. Ne mitkä Zenkin handlaa jo käsimerkin avuin. =D

Kohta lähdetään reffaileen kavereita lenkin merkeissä. Emännällä tänään ylityövapaa, ihanaa!!! =D =D

torstai 13. elokuuta 2009

Temppuilua

Eilen meil ois Elvarin kanssa ollut agilitytreenit. Jäi kuitenkin väliin, syy niinkin ihana kuin vatsataudinpoikanen, onneksi vaan emännän! ;) Oli kuitenkin Elvari-dag ja meinasin, että poika oman aikansa tarvii. Isäntä otti sitten noi mein kaks ilolintusta kyläilemään ystävälleen mukaan ja näin Elvaar ja mamma sai kahenkeskistä aikaa. =D

Ekaks otettiin muutama sarja keppejä. Kotona on niin paljon helpompaa harjotella sitä ohjausta "väärältä" puolelta (mulle väärältä, Elvarille se on yks ja sama). Otettiin myös paikallaoloa hypyn takana. Mä en tiedä pitäiskö mun opettaa se paikallaolokäsky ihan uusiksi uuden käskyn kanssa. Nyt meillä taikasanana on "odota", huomaan vaan että käytän sitä sanaa myös sellaisissa tilanteissa, missä se oottaminen ei oo niin nuukaa, esim. mettässä jos pitää odottaa hetki jotakin. Harkintaan. =)

Keppireenien jälkeen Elvari pääs tanssaamaan mamman kanssa. Kotikutoista koiratanssia vois joku sanoa. ;)Musat päälle ja koiran kans temppuilemaan. Elvis oli niin tohkeissaan. Ja kun se on tohkeissaan, se haukkuu. =) Koitin sitten antaa käskyt kuiskaamalla ja se toimii, Elvis lähtee mukaan siihen leikkiin. Kun mä kuiskaan, se tekee, mut ei voi haukkuu samalla et kuulis seuraavankin käskyn. =) Hieno pieni! Me otettiin sit sheikkausta ees ja taas ja koko temppukavalkaadi tuli taas käytyä läpi muutamaan otteeseen.. ;) Aina ei meinaa muistaa mitä kaikkea se osaa ja onkin kiva kun muistaa "uudenvanhan" tempun, jota voi harjotella. Otettiin me uusikin temppu harjoittelun alle; peruutus pujotellen jalkojen välistä. Siinä sitä riittääkin harjottelemista. Elvis osaa perrata edessä ja sivulla, mut toi on ihan toinen juttu. Munkin pitäs tehdä siinä jotain. =D Ja se jotain on hankalaa.. "Näin, eiku ootas nyt, eiku joo näin, ei kun hei ei.." Ei meinaa koordinaatio riittää askeltaan tossua toisen taaksen. =) Kyllä immeinen osaa olla onneton. No palkkailin sit ihan joka pakkiaskeleesta minkä se teki jalkojen alla/välissä. Katsotaan kauan menee et mä opin, paremmin saattas Elvarikin sit oppia. =D Lopuksi otettiin Elviksen feivöritti toimintaa eli pallon hakua. =) Tällä kertaa ei ollut takiaisia hidastamassa pallon hakua/tuomista ja Elvis oli kun teletappi "uudestaan, uudestaan".. Ja mehän heiteltiin. Harjoteltiin samalla myös pallon näyttämistä (koskettamista) tassulla, nyt "koske" sana käsittää pallon tökkäämisen nenulla.

Tälläset "agitreenit" meille sitten eilen kehkeytyi. =D Kivaa oli! =)

keskiviikko 12. elokuuta 2009

Rokotukset kunnossa, viikko alkanut

Viikko on lähtenyt lempeästi käyntiin... Maanantaina käytiin oman poppoon kanssa tekemässä lenkki Röykän maisemissa. Jäätiin sitten taas vakipaikalle kahlailemaan ja keppejä heittelemään. Kaikki tykkäs kovasti vesileikeistä, välillä ilmaisevat sen liiankin äänekkäästi, jolloin vähän pitää hillitä intoa. =)

Iltasella maanantaina otin kaikkien kanssa erikseen "temppuilua". Elvarin kaa vedettiin kavalkaadia läpitte, hienosti se muistaa sellaisiakin juttuja mitä ei aikaan ole otettu. =D Tepan kaas otettiin niitä tuttuja maahan/istu/ympäri/vilkuta- harjoituksia. Mä niin kovasti aina vannon et seuraavalla kerralla mä reenaan Dean kanssa paikallaoloa, mut ei... Se aina jää... Zenin kanssa harjoteltiin kontaktia, istumista, maahan- ja ympärimenoa. Nyt oon alkannu liittää jo käskyjä mukaan tehdessä, kun se näyttää käsimerkillä ymmärtävän mitä tehdä. Mulla on vaan paha tapa jättää ne käsimerkit liian pitkäksi aikaa mukaan; Elvis ja Deakin taitaa ymmärtää käsimerkit paremmin kun käskyt. =D Hienoa, että ymmärtää edes jotenkin. =) Sillä eipä meistä (lue musta) taida ihka oikeaksi tokoilijoiksi olla ikänä.. =D

Eilen hain töiden jälkeen Tipi-tippanan mukaani Tipin "työpaikalta". Meidän apinaorkesteri oli isännän kanssa iltapäiväpisuilla tullessamme. Zen oli ihan hoomoilanen nähdessään siskonsa, "Miten toi sun matkassas tuli?!". Dea ja Tipi taasen mittelivät mittelynsä heti kättelyssä. =)Siitä se ralli sitten alkoikin... Silmät ristissä katselin nappuloiden touhua. Sisarukset paini ja kahisi keskenään, Dean ollessa riennoissa mukana ja HeadMonkey Elvis säesti näitä touhuja piippilelunsa kanssa "Piippiip, ärmurpuuhööh, Piippiip.." Olipahan taas seurailtavaa. =) Vein sitten koko klaanin montulle energiaa purkamaan. Tehokkaasti purkivatkin... Juoksivat ja leikkivät hippaleikkejä minkä kerkivät. Päivä oli kuuma (taas lähes tuskasen kuuma) ja loppulenkistä oli koko poppoon energiataso hälvenny puoleen. =)

Isot vein kotiin ja Zenin ja Tippataan kanssa lähdettiin eläinlääkärille saamaan vimoset rokotteet. Innoissaan ne meni heti Annea tervehtimään hännät heiluen. Huoneessa tutkailivat taas joka nurkkaa ja siitäkö riemu repes, kun Anne aukas jääkaapin. Uhhuh mikä komento ja komppuutus! Raasut luuli saavansa Annelta tietenkin ruokaa ja sitä piti vaatimalla vaatia. =) Ei oo sitten vieraskoreudesta tietoakaan tolla kaksikolla. Zen pääsi ekana pöydälle tutkailtavaksi ja saamaan piikkinsä. Pallurat etsittiin, hampaat katsottiin, sydän kuunneltiin (sitä samaa urheilijasydän-sarjalaista on kun Elvari ja Deakin)ja sitten saatiin se piikki! Kyllä kinkussa on voimaa; piikkiä ei huomattu laisinkaan, vaan lisää kinkkua koitti pussista hamuta. Ja sisko huutaa lattialta "Mun vuki mun vuki!" Tippanalla ell-esitys meni samaa kaavaa; tarkasti vahtasi nameja, tuskin huomasi ell:n tutkailua, piikkiä ei huomattu kinkun voimalla. Ja veikka säestää teletappimaisesti lattialla "Uudestaan uudestaan!". =D He oli vähän reippaita! =D Annen kirjotellessa rokotustodistuksia kaksikko oli ehtinyt jo keksiä itelleen "kivaa" puuhaa. Kuulin tutkimuspöydän alta kummaa kahinaa ja mitäs tää kaksikko oli kessiny; ne oli ottanu "leikkuusuojuksen" ja silpunneet sen jo ihan mukaviksi palasiksi. ;) Toisilla ehti sitten tulla jo tylsää... Vaan ihanaa mennä tollasten kanssa, vaikka näyttivätkin puolet riiviöelkeistään; ainakin ovat kekseliäitä ja omatoimisia. ;)

Zenillä kahta päivää vajaa 19-viikkois mitat ovat 32cm korkeutta ja 4550g painoa. Taitaa hiljalleen siis olla suurimmat kasvupyrähdykset ohitettuna. =D Ja hampaita heiluu aina vaan lisää. Nyt on liki kaikki ylä ja ala etunykeröt vaihtuneet. =)

sunnuntai 9. elokuuta 2009

Kaveritreffausta, kuvailua, toko tsemppausta, markkinahumua...

Viikonloppu soljuu taas loppua kohti... =( Vauhdikas touhuntäyteinen viikko sai jatkoa touhuntäyteisellä viikonlopulla... =D

Lauantaina lähdettiin aamupäivästä kohti Riksua treffaamaan kavereita. Käytiin nappaamassa Marilla, Ada ja Mila kyytiin ja suunnattiin läheiseen metsikköön lenkille. Viisikolla riitti taas tohinaa keskenään, välillä liiaksikin, ja nuoret tytöt otettiin muutaman kerran "jäähylle" hihnaan, näin sai seniorisisarukset ihan rauhassa rillutella, Zemban säestäessä sisaruskuoroa. =) Sisarukset mm. johdattivat Zenin ihanaan lillumutalammikkoon tehden hänestä MutaPrinssiJuniorin. ;) Hauskaa siis riitti. =D

Lenkin jälkeen mentiin kuvailemaan laumaa hieman syrjäisemmälle nurmikkoalueelle. Taitavia poseeraajia oli koko lauma. Poseerauskuvat oli niistä jees, mutta enempi mieleisiä oli vauhtikuvaotokset, kun sai juosta pallon perässä pitkin nurtsikenttää kieli pitkällä lurpattaen... Tässä olis muutama kuvanen. Loput löytyypi Picasasta.

Zemban seisomisposeerausta


Zen söpöstelee nurmikolla


Zen riemuissaan palloleikeistä


Sisarukset Elvis ja Ada pääsi leikkimään pallolla keskenään


Elvis-muru riemukkaana


Sisarukset palloleikeissä


Elvis niin täpäkkänän pikku palloilijana


Dea-muru rilluttelee pallon kanssa


Deeda murulla meno päällä


Lopuksi Marilla leikki Dean kanssa sen mielileikkiä "napsimista" =D


Pitää vielä kertoa.. Mä olen nyt jostain revässy itseluottamusta aimo kasan! Marilla oli tällä kertaa todistamassa mun "sekoomistani"... Meillä oli kuvausvuorossa Mila, muut odottelivat varjossa, puussa kiinni kytkettyinä. Paikalle juoksee pusikon takaa dobberi, hihna perässään. Omistaja, noin 40vee paidaton pyöreä setä, tallustelee perässä vailla mitään hoppua. Näkee kyllä meidät satavarmasti! Koira siis kiirii meitä kohti minkä kerkii, ukolla aikomustakaan ottaa sitä kiinni. Ja siitäkös tää mamma taas riehaantui! Hypähdin nurtsilta ylös ja koiraa pois ajamaan, hyvin tuo uskoi, jäi kylläkin kärkylle, edelleenkään ei ukolla aiettakaan ottaa koiraansa kiinni. Sillon mä taas latasin sitä juma***ta ota se koiras nyt kiinni-tulitusta. Ukko kattelee, yrittää onkia koiraansa kiinni, ei saa, ennenkuin saa tallattua koiransa hihnan päälle. Huikkailen kyllä kiitokset perään, ukko tuskin kuulee. Lähtee hipsimään toiseen suuntaan mihin ei varmaankaan aietta ollut lähteä. En tiedä mikä mussa taas sai aikaan sen kauheen raivon. Koira ei sinänsä vaikuttanut vaaralliselta, mut se ukko... Se saaterin välinpitämättömyys. Se saa mut raivon partaalle!!! Noh, loppu hyvin kaikki hyvin ja nyt mun oman lauman lisäks myös varmaan Marilla ja sen tytöt pitää mua täysin sekopäisenä! =D Joten kiitos tytöt seurasta ja anteeksi hulluuteni! =D

Illalla saatiin sit mein Jasu kylään, oli niin ihana nähdä! <3 Mun on aina vaan sitä tyttöä ikävä, vaikka nähtäis kuin usein. Koirillakin tuntu olleen kova ikävä ainakin vastaanotosta päätellen. Elvikselle kelpaa vieras kun vieras, kuhan se vaan huomaa hänet ja rapsuttaa. Dea ja Zen sitä vastoin antaa vieraiden rapsutella, mut kaikille ne ei liekuttele. Jasu sai kaikilta kolmelta sellaset liekutukset ettei tosi! Pikku Zenkin, joka Jasun on nähnyt vaan muutaman kerran, teki sen mitä se tekee vain "kaikkein ihanimmille", eli kellauttaa ittensä selälleen ja kerjää rapsuja, örisee tyytyväisyydestä. Dea hyppi Jasun syliin, jos tilaisuus tuli ja pesi naaman puhtaaksi suukoillaan... <3 En tiedä mikä siin mein Musussa oikeen on, kun noin niin tyksii siitä. Kiitos Jasu kun kävit, meil olikin jo tosi ikävä!!! <3

Musu ja kellijä-Zen <3


Tänään aamulla nukuttiin ennätyspitkään, kahdeksaan (!) ja mamilla meni pasmat sekasin jo aamusta. =D No jäi sitten väliin lenkki mettässä, mitä olin suunnitellut, kun piti jo startata kohti Nurmijärveä, ÄssäT neitojen luokse. Lähdettiin tsemppaamaan Sania tokokisoihin Purinalle. Olikin muuten munkin ihka ekat tokokisat, en oo aiemmin ollu kattomassa. =D

Paikalla oli vilinää ja koiria kouluttajineen, vaan meidän lauma oli hiljaa ja reipas! =) Jei! Zeninkään ei tarvinnut haukkua muuta kuin komentaessa antamaan namia tai lelua! =D Nähtiin Leena ja bc Danny (Dean "harkkakaveri" kesältä"), Deasta Dannyn rakkauslirkutukset oli Hyiyöks, mut Zen sitä vastoin meni mielenkiinnolla nuuskuttelemaan tätä uutta tuttavuutta. Tavattiin myös pienen pieni shelttineiti, jo 6kk ikäinen, mutta niin kovin pieni (paljon alle Zenin kokoinen), Riia nimeltään. Paljastuihan siinä sitten, että neiti oli meidän Dean puoli-sisko, Freddyn tytär. Kovin avoin ja hurmaava pentu tämä nuori neiti olikin ja suukotteli niin mahottomasti. <3 Koko lauma haisteli pennun ja niistä se oli myös tosi jees. =) Kovasti tuntui Zeniä kiinnostavan paikalla olevat koirat; sen nenu yritti tavoittaa karvakuonon jos toisen, josohitte sattuivat kulkemaan. Muutamat pysähtyivätkin ja antoivat vähän haistella. Zen oli reipas pieni mies! =)

Mamma katseli haltioituneena Satun ja Sanin tokoilua; Sani on ihana pikku sheltiäistyttö. Ei hullumpi miniä, vaan ihan paras! =) Hienosti Sani tokoilikin saaden ykköstuloksen! Onnea vielä Satu ja Sani! Meidän Apinaorkesteri tsemppas tyttöjä reippaasti. Palkintojenjaossa Elvis The HeadMonkey päästi kunnon "lurilurilurituksen" tyttönsä kunniaksi! =D

Kisatunnelmista siirryttiin sitten markkinahumuun. Automatkan verran ehti lauma rauhoittua ennenkuin saavuttiin takaisin Nurmijärvelle. Mentiin katsastamaan joka kesän loppuiset markkinat; seuraksi saatiin Satu ja Tipi. Ilma oli lähes ahdistavan kuuma eikä me tuntia pidempään markkinahumussa vietetty. Kuhan sen verran, että saivat pennut ja isommatkin siedätystä ja mammat massut täyteen markkinalettua. =) Ihmisiä/kolinaa/kilinää/lapsia/rullalautailijoita/toisia koiria... Sielä oli vaikka sun mitä. En tiedä mistä Zen tempas taas sen räyhäroope-vaihteen, siellä kun muutamalle koiralle piti taas kovempaan ääneen kommentoida. Lopetti kyllä sitten nätisti namin avulla. Muuten olivat tosi reippaita, vaikkakin vähän vässähtäneitä ja ilman nuuduttamia. Kiitos Satu ja tytöt mukavasta sunnuntaipäiväseurasta!!!

Johan taas tuli niin kirjotettua, että sormenpäitä puuduttaa... =D
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!!! =D =D =D