Rokotukset kunnossa, viikko alkanut

Viikko on lähtenyt lempeästi käyntiin... Maanantaina käytiin oman poppoon kanssa tekemässä lenkki Röykän maisemissa. Jäätiin sitten taas vakipaikalle kahlailemaan ja keppejä heittelemään. Kaikki tykkäs kovasti vesileikeistä, välillä ilmaisevat sen liiankin äänekkäästi, jolloin vähän pitää hillitä intoa. =)

Iltasella maanantaina otin kaikkien kanssa erikseen "temppuilua". Elvarin kaa vedettiin kavalkaadia läpitte, hienosti se muistaa sellaisiakin juttuja mitä ei aikaan ole otettu. =D Tepan kaas otettiin niitä tuttuja maahan/istu/ympäri/vilkuta- harjoituksia. Mä niin kovasti aina vannon et seuraavalla kerralla mä reenaan Dean kanssa paikallaoloa, mut ei... Se aina jää... Zenin kanssa harjoteltiin kontaktia, istumista, maahan- ja ympärimenoa. Nyt oon alkannu liittää jo käskyjä mukaan tehdessä, kun se näyttää käsimerkillä ymmärtävän mitä tehdä. Mulla on vaan paha tapa jättää ne käsimerkit liian pitkäksi aikaa mukaan; Elvis ja Deakin taitaa ymmärtää käsimerkit paremmin kun käskyt. =D Hienoa, että ymmärtää edes jotenkin. =) Sillä eipä meistä (lue musta) taida ihka oikeaksi tokoilijoiksi olla ikänä.. =D

Eilen hain töiden jälkeen Tipi-tippanan mukaani Tipin "työpaikalta". Meidän apinaorkesteri oli isännän kanssa iltapäiväpisuilla tullessamme. Zen oli ihan hoomoilanen nähdessään siskonsa, "Miten toi sun matkassas tuli?!". Dea ja Tipi taasen mittelivät mittelynsä heti kättelyssä. =)Siitä se ralli sitten alkoikin... Silmät ristissä katselin nappuloiden touhua. Sisarukset paini ja kahisi keskenään, Dean ollessa riennoissa mukana ja HeadMonkey Elvis säesti näitä touhuja piippilelunsa kanssa "Piippiip, ärmurpuuhööh, Piippiip.." Olipahan taas seurailtavaa. =) Vein sitten koko klaanin montulle energiaa purkamaan. Tehokkaasti purkivatkin... Juoksivat ja leikkivät hippaleikkejä minkä kerkivät. Päivä oli kuuma (taas lähes tuskasen kuuma) ja loppulenkistä oli koko poppoon energiataso hälvenny puoleen. =)

Isot vein kotiin ja Zenin ja Tippataan kanssa lähdettiin eläinlääkärille saamaan vimoset rokotteet. Innoissaan ne meni heti Annea tervehtimään hännät heiluen. Huoneessa tutkailivat taas joka nurkkaa ja siitäkö riemu repes, kun Anne aukas jääkaapin. Uhhuh mikä komento ja komppuutus! Raasut luuli saavansa Annelta tietenkin ruokaa ja sitä piti vaatimalla vaatia. =) Ei oo sitten vieraskoreudesta tietoakaan tolla kaksikolla. Zen pääsi ekana pöydälle tutkailtavaksi ja saamaan piikkinsä. Pallurat etsittiin, hampaat katsottiin, sydän kuunneltiin (sitä samaa urheilijasydän-sarjalaista on kun Elvari ja Deakin)ja sitten saatiin se piikki! Kyllä kinkussa on voimaa; piikkiä ei huomattu laisinkaan, vaan lisää kinkkua koitti pussista hamuta. Ja sisko huutaa lattialta "Mun vuki mun vuki!" Tippanalla ell-esitys meni samaa kaavaa; tarkasti vahtasi nameja, tuskin huomasi ell:n tutkailua, piikkiä ei huomattu kinkun voimalla. Ja veikka säestää teletappimaisesti lattialla "Uudestaan uudestaan!". =D He oli vähän reippaita! =D Annen kirjotellessa rokotustodistuksia kaksikko oli ehtinyt jo keksiä itelleen "kivaa" puuhaa. Kuulin tutkimuspöydän alta kummaa kahinaa ja mitäs tää kaksikko oli kessiny; ne oli ottanu "leikkuusuojuksen" ja silpunneet sen jo ihan mukaviksi palasiksi. ;) Toisilla ehti sitten tulla jo tylsää... Vaan ihanaa mennä tollasten kanssa, vaikka näyttivätkin puolet riiviöelkeistään; ainakin ovat kekseliäitä ja omatoimisia. ;)

Zenillä kahta päivää vajaa 19-viikkois mitat ovat 32cm korkeutta ja 4550g painoa. Taitaa hiljalleen siis olla suurimmat kasvupyrähdykset ohitettuna. =D Ja hampaita heiluu aina vaan lisää. Nyt on liki kaikki ylä ja ala etunykeröt vaihtuneet. =)