sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Joulu

Taas se tuli ja meni. Jäljelle jätti ähkyn ja iloisen mielen. =D
Aattoaamuna tehtiin joululenkki kera Nurmijärven komppanian; Sadun, Sanin ja Tipin. Pakkasta oli parisenkymmentä astetta ja hento viima, vaan urheasti jaksoi naperoiset emäntineen tallustella tunnin verran raikkaassa joulusäässä. Kakarat nauttivat suuresti toistensa riehakkaasta seurasta. Sen päälle oli hyvä ottaa päiväunet.

Illalla nautittiin jouluruuista (ihan liiankin kanssa). Kolmen koplaakin ruokittiin kinkun parhailla paloilla, höystettynä maistuvin laatikoin. Kolmikko nautti silminnähtävästi joulun herkuista, kuolavanat valuen (Nane kirjoitti jälleen tämän).

Illan pimetessä oli aika avata punanutun tuomat paketit. Kolmen kopla oli ollut huisin kilttiä sakkia, ihan kuten isäntäväkensäkin. Yllättäen paketeista paljastui kolmikolle erittäin mieluisia lahjuksia, nimittäin kasapäin herkkuja. Samantein kopla sai syödä Nurmijärven tonttutyttöjen lahjoittamat (hyyyvin vahvantuoksuiset) herkkupalat. Ne maistui. Ja haisi. =D

Tässä muutama kuva koplasta jouluaaton tiimellyksessä.

"Dea, tuleekohan pukki pian kylään?" kuiski Elvis


"Äiti, kerro mulle keneltä tämä herkku oli?"


Nane ei kerkinny kortteja ihastella, oli vähän muutakin puuhaa nääs...


Elvis nauttimassa haisulipalaansa uudella, lahjaksi saadulla, lampaantaljalla
(ihan Elkun ykkössuosikki nunnupaikka)


Nauratti, kun neiti oli niiiin neiti, myös jouluaattona


Emännän yksi lahja sisälsi suloisen kuvan lisäksi myös niin osuvan mietelmän <3


Seuraava kuva hieman ot tähän blogiin, mutta musta se niin osuvasti kertoo joulun tärkeimmän annin; rakkaiden ihmisten seuran <3


P.s. Onhan siellä Nanekin änkemässä syliteltäväksi <3 Joten ei ihan ot... =D

Kohti uuden vuoden odotusta... =D