lauantai 26. syyskuuta 2009

Elvari jalostustarkastettu! =D

Meidän mini-mies Elvis on tänään käynyt jalostustarkastuksessa! Tarina alkaa...

Alkuviikosta mietin, josko soittaisi Elvarille paikkaa jalostustarkastukseen, kun niitä vielä tyrkyllä oli. Loppuviikosta rohkaistuin ja varasin paikan, sillä edellytyksellä ettei me viedä sitä keneltäkään "tosi-uroolta". No, ilmoitusta ei tosi-uroiden ilmaantumisesta kuulunut, joten tänään koko perheen voimin lähdimme Lahteen tarkastustilaisuuteen. Vuoroamme jouduimme odottelemaan (kun en tiennyt monelta vuoromme oli) kolmisen tuntia, mutta onneksi lähistöllä oli kivat lenkkimaastot, jonne mentiin aikaa kuluttamaan. Lopulta Elvari pääsi tarkastajien ruokapaussin jälkeen vuoroonsa. Muiden tarkastajien vielä syödessä toisaalla, Päivi Eerola mittasin Elviksen; sai ensin 36,5cm, mutta kun laitoimme poikaa "oikeaan" asentoon, oli tulos 35cm. Totesi, että ihannekokoinen... Ja tästä se kaikki hauskuus alkoi! =D

Minä pitkien piuhojeni kanssa hetken siinä tuumailin, tuomaritädin kopeloidessa Elvaria, ennenkuin piippasin käheällä äänelläni "Niin, tämä on uros..." Johon tuomaritädin vastaus oli "Mitä?!?" Hän oli ajatellut, että onpa kaunis narttu! ;) No, tuomaristäti sanoi pilke silmissään, että eipäs sanota muille mitään, katsotaas mitä muut tarkastajat tuumaavat! Muut tarkastajat saapuivat ja kaikki yksimielisesti hyväksyivät kooksi 35cm. Koko ihannekokoinen... ;) Sukupuolileima selvä... Hetkinen! "Niin kai kaikki oli tietoisia, että tämä on uros?", johon varmaan yhdestä suusta kuului "Mitä?!" Taisipa joku kävästä Elvarin takapuolessakin ja tuumata "että ei täällä mitään ole!". "Niin ei ole kun ne on poistettu!" Voi sanoa, etten olis eläissäni uskonnu tästä reissusta muodostuvan niin hauska! =D Selvensin, että toin koiran tarkastukseen, koska halusin jonkinlaista arvioita siitä, oman mielenkiinnon vuoksi ja kun paikkoja jäljellä oli.

Sukupuolileima siis ei ollu ihan selvä. ;) Siinä jo oli pohdintaa, miten tämän koiran saisi näyttelyyn, olisi niiin kaunis narttu, ERInomainen narttu! Totesivat, että suloinen, Kaunis koira! =D Minu mini-mies Elvari! <3 Elvari malttoi suht reippaasti olla koko ajan kopeloitavana, toki ainahan sillä tassu vipattas johkin vähän menevämpään, mutta malttoi keskittyä namin tuijottamiseen (tosin ne tarkastajatädit vähän keskeytti sitä keskittymistä). =) Tassua tarjos, istumista jne jne. Mutta kaikenkaikkiaan sain olla ylpeä mini-miehestä!

Lopullisen tarkastuslausunnon saa vasta viikon-parin päästä, jonka laitan sitten näkyville kotisivuille, mutta tässä hieman jotain "pääkohtia" (sain "suttuversion" itselleni, josta saattaa jotain siis puuttua). Tämä ei siis ole virallinen lausunto ja nämä saattavat vielä muuttua "tarkastajien yhteistuumailussa" =)

Elvarilla yleisvaikutelma tasapainoinen ja sopusuhtainen. Luusto keskivahva. Purenta ja hampaat ok. Alaleuka sopiva. Pää yksipalainen, puhdas pään kiila ja sopiva kallonleveys, kallo ja kuono samanpituiset. Otsapenger sopiva ja moitteeton sijainti. Kallossa hieman pyöreyttä. Kapeat kuonon sivut. Huulet tiiviit. Silmät keskikokoiset, tummat, mantelinmuotoiset, vinoasentoiset, sopivalla etäisyydellä toisistaan. Korvat oikein taittuneet, oikea-asentoiset, sopivan kokoiset. Ilme puhutteleva/suloinen. Kaula keskipitkä ja kauniisti kaareutuva. Ylälinja; korostunut säkä, loivasti kaareutuvat linjat (lisähuom. pitkät ja pehmeät linjat). Selkä keskipitkä ja kiinteä. Lanne hieman pitkä, lantio laskeva ja sopivan pituinen. Häntä keskipitkä ja hieman korkealle kiinnittynyt. Etuosa; viisto lapa, viisto olkavarsi, vähän lyhyt olkavarsi. Eturinta sopiva. Rintakehä hyvin kehittynyt, sopivan syvyinen ja pituinen. Eturaajat; viistot välikämmenet (lisähuom. maa-ahdas edestä). Vatsalinja normaali. Takaosa; kohtalainen polvikulma, kohtalainen kinnerkulma (lisähuom. kapea reisi, kääntää takakäpäliä ulospäin). Kintereet normaalit, keskenään samankokoiset. Käpälät tiiviit ja soikeat. Tasapainoisesti kulmautunut. Sivuliikkeet; vakaa ylälinja liikkeessä, maatapeittävää, vaivatonta, tasapainoista, keskipitkä etuaskel, riittävä takatyöntö. Tyypilliset etuliikkeet. Takaliikket hieman ahtaat. Yleiskunto normaali. Turkki runkoa myötäilevä, karhea, hyvä pohjavilla, sopiva pituus, sopiva koristekarvoitus. Väri puhdas punakultasoopeli. ;) Luonne ystävällinen, luoksepäästävä, avoin, itsevarma. "Hyvin kaunis ja tyypillinen, mutta sukupuolileimaltaan hieman epäselvä kokonaisuus".

Siinä se...huh... Laitellaan virallista versiota sitten kun sen saan.
Mä kattelin lomaketta etukäteen ja mielessäni mietin, mitä mikin mahtais olla ja täytyy sanoa; mä en edelleenkään tiedä mitään tosta ulkonäöstä/rakenteista. Musta toi arvostelu oli todella kaunis! Lisäksi suullisia (ei ylöskirjoitettuja)juttuja:
*ilme se mitä haetaan, erittäin suloinen, "päivän kauneimmat silmät ja ilme" (siihen asti, jäljellä vielä 3 koiraa)
* rintakehä oli oikein hyvä
* takatyönnössä saisi olla enemmän voimaa
* väri "punakultasoopeli" siksi, koska koira voisi olla molempia =)
* yleiskunto Oikein Hyvä
* Luonne mukava ja itsevarma koira

Reissu oli kaikkineen hauska ja mukava. =) Hyvä mieli jäi! Kannatti käydä, kun ei me virallisiinkaan päästä arvostelua hakemaan. Kokemuksena kiva! Nyt on Elvari tarkastettu ja hieno poju onkin! <3 Jalostutoimikunnalle kyllä kerroin, etten Elvaria ole käyttämässä jalostukseen, ymmärsivät sen´... ;) ;)

Tässä meidän lauantai extemporeet! =D Täällä jatketaan hihittelyä ja vakuutellaan Elvarille, että se on Tosi-Mies, feminiinisestä kauneudestaan huolimatta... ;)

Kaunispoika Elvis "The tosi-uroo"

torstai 24. syyskuuta 2009

Verijälkeä, ulkoilua ja kuvien kertomaa...

Maanantaina päästiin kokemaan kolmen poppoon kanssa taas jotakin ihan uutta, nimittäin verijälkeä! Sunnuntai iltana käytiin jäljet tekemässä Rajamäen maastoon Satun ja Ilsen kanssa, samalla mua hieman valaistiin tämän uuden lajin saloista. Maanantai aamusta sitten lenkin jälkeen päästiin tositoimiin. Voi että se oli hauskaa! =D Jokainen sessuista oli just niin luonteelleen tyypillinen.

Pikkuiset, eli Tipi ja Zen otti oman pikku jälkensä ekana. Hienosti pikkuset menikin! Zen alkuun haisteli ja haisteli alun isoa verilänttiä, katseli mua ja Ilseä ja tuumi mitä hitsiä noi oikeen haluaa! Alun tuumailujen jälkeen meni oikein reippaasti nokka maata viistäen, välillä vähän katsoen mamia "jotta näinkö", välimakauksen jälkeen loppupätkällä ei vauhtia puuttunut! Ja mikä ilo palkkapurkin kanssa oli telmiessä. =D

Seuraavana meidän ekakertalaisena oli Miss Dee! Ja se oli just prikulleen sellanen kun mä kuvittelin; hassunhauska jälkikoira. Hyvin tarkkaan se alkua haisteli "mmm, verta", sitten se nauroi ja nauroi ja heilutteli häntäänsä. =D Kysyi katsellaan "jotta mitäs nyt", nauroi vähän lisää ja heilutti vähän lisää häntäänsä. Hyppi Satua, mua ja Ilseä vasten ja nauroi. Ilse vähän avitti näyttämällä jälkeä, Dea nuuhkaisi ja nosti hymyilevän nassunsa Ilseä kohti ja katse kertoi "nuuhkastu on, anna nami!". Voi taivas. Alun hihittelyjen ja hännänhuiskutusten jälkeen jossakin aivon sopukoissa Dealla naksahti viimein ja jäljelle päästyään se oli oikein hieno tyttö! Välimakaus löytyi ja loppumatka kaadolle silläkin taittui vauhdikkaasti, vieläpä oikeaa reittiä. Olipahan hauska, tuumas Dea! =)

Viimeisenä meidän laumasta pääsi uutta juttua kokeilemaan Elvis. Elvis teki samaa jälkeä mitä Nuppu oli jo hieman aiemmin tehnyt. Arvasin, että juttu on Elvarille mieleinen, se kun muutenkin tykkää paljon nenäänsä käyttää. Alkua nuuskuteltiin hetki ja sit se läks; pissas pari metriä lähdöstä ja viipotti jäljen perässä nokka nuuskuten. Vauhdilla pikku herra menikin ja vieläpä oikeaa reittiä. Kaadolle päästiin ja palkaksi olleet juusto ja kinkku katos parempiin suihin. =) Vielä lähtiessä nokka nuuskus maata intensiivisesti. =) Olipahan hauska kokemus, joka ehottomasti täytyy uusia! Hassuja pieniä verikoissuja! =)

Säät on edelleen suosineet, joten vielä päätettiin toissailtana lähteä Röykkään rantaleikkejä leikkimään iltasella. Vesi oli musta jo aikas koleeta, mutta koiria se ei haitannut tippaakaan. Siellä kahlattiin ku parhaimpanakin kesäpäivänä. Extrasäväyksiä vesileikkeihin toi puista tippuneet lehdet, joita kalasteltiin nokat upoksissa. =D Muutaman suttusen kuvasenkin sain otettua.

Laguuni illan hämärässä ja yks pieni mustiainen matkalla kalastamaan lehtiä...


Tiedossa namia.. ;)


Elvarin renttulook.. ;)


Nappisilmä naperon tiivis kontakti namiin.. ;)


Ja sitten kuvien kertomaa... Mä olen tylsyyksissäni selaillut nettiä ees ja taas ja yhtenä iltana aloin sitten kaivella meidän kolmen koplan sukukuvia netistä.
Sen tiedän, että Elvis on minikopio isästään, Dealla ilme pitkälti isältään perittyä, Zenikin taitaa olla ilmeeltään aikalailla isänsä poika. Sukukuvia löytyi ja kiva oli katsella löytyykö yhdennäköisyyksiä. Repeäminen oli suuri... ;) Löysin Zenin isoisän kuvan ja tämän vanhempien kuvia löytyi aina kuudenteen polveen asti. Kyllä ne siis rapakon tuolla puolella jotain viittii, Dean ja Elviksen kohdalla kun menestys kuvajahdissa ei ollut yhtä suuri. En suoraan kuvia viitti tänne laittaa, mutta tässä linkit isoisän kuviin, isoisä ja isoisän sukukuva"pankki" Mä en voinnut sille mitään, mutta mua hihitytti kovin... Zemba on selkeesti perinyt jotakin isänsä puolelta ilmeeseensä (silmät, merkit), mutta on se onneksi saanut myös ripauksen äiteensä suomalaista siroutta! =D Sillä tuo pää on kohtuurajoissa (ainakin mikä on vertaaminen noihin rapakon takaisiin), eikä alaleuka muistuta tippaakaan äyskäriä... Minu sulo poika! =) Viikko enää ja sitten pikku mieskin saavuttaa jo komean 6kk iän. Pakko oli tehdä "välimittaus", kun alkoi tuntua, että poju hipoo jo Elviksen mittoja. Mitattiin ja mitattiin ja tuloksena 34,2cm. Eli ei se ihan vielä. Tosin pidempirunkoinen se on kuin Elvari, joten istuessa ainakin se hämää koossa. Lille Macho kasvaa... <3

Rauhallinen viikonloppu tiedossa, vaan eiköhän me jotakin kivaa keksitä arjen keskelle! Mukavat viikonloput kaikille! =D

maanantai 21. syyskuuta 2009

Mätsäilyä koko perheen voimin ja muutamia kuvia...

Eilen, sunnuntaina, lähdettiin koko perheen voimin mätsäilemään Tuusulaan. Ilma oli niin kesäinen, aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja hyvä niin, sillä reissu venähti... Ilmoitin pojat kanssani ketkuilemaan ja tiedossa oli jo, että pentuja on lähes 80 osallistumassa, joten pitkä iltapäivä tiedossa. Isäntä jutteli Deelle, että ne varmasti pärjäis, jos menisivät yhdessä. Mä sitten tungin rahat kouraan isännälle ja niin se otti haasteen vastaan ja paineli ilmoittamaan ittensä ja Deen mukaan karkeloihin. =D

Paikalla oli paljon paljon koiria ja teki hyvää olla koko poppoon kera näkemässä sitä vilinää. Muutamat pöhinät päästi sekä Zen että Dee, Elvari muutaman kerran vahti namia (tai mamia) ja ärähti jos vieras tunki "meidän reviirille". Muutoin mä olin todella ylpeä meidän laumasta; ne relas rauhassa kun ei ollu tohinaa ja kun tuttuja saapui moikkaamaan, ne tervehdittiin. Tavattiin taasen Zemin viime viikolla hankkimat ystävät, chihu Panda ja cavalier Dina. Zemi muisti ;) Se tohisteli Panda-pojan ympärillä ja heilutteli tälle häntäänsä ja keikisteli ku vanhalle tutulle. Zemi pääsikin hetkeksi Pandan perheen hoiviin (meidän muiden pörrätessä kehänauhojen sisäpuolella) ja oli ollut kuulemma kiltti poika. =)

Ensinnä oli showmiehemme Elvarin vuoro keikistellä. Poika oli täpsy ja innokas. Seisoi mallikkaasti (vähän sitä piti steppiaskelia ottaa jos ihan tylsäksi kävi), ravasi todella nätisti (showmiehen lailla) sekä antoi tuomarin kopeloida itteään huolella ja hartaasti. Tuomarin tullessa luokse käsi ojossa, Elvarin ollessa pöydällä, tuumas Elvari, et jotain toi nyt haluaa ja mamilla on nami, että mä jotain teen. Niimpä se antoi tuomarille tassupäivää. =D Hih.. Elvari... El-vaavi sai punaisen nauhan "hyvän esiintymisen vuoksi".

Seuraavana vuorossa isäntä ja Dee... =D Mä meinasin, että pistääkö isäntä leikiksi koko hommman, mutta ei. Se seisotti ja juoksutti neitiä kun kokeneempikin kehäketku, vallan asetteli pöydällekin. Ja Deaa nauratti; se tokoseurasi isäntää juoskutuksen ajan, tuijotti tiiviisti namia seisoessaan ja nauroi... Voi elämä se ilopilleri varmaan tuumas, että vedetään nyt isännän tähden parasta showta! Mä olin vallan yllättynyt kuinka hienosti ne meni; Dee meni paremmin varmaan Aten kaa mitä se on mun kaa menny. Punasen nauhan saivat perusteella ;"Kiltti tyttö pöydällä, hyvin koulutettu ja niin hyvin keskittynyt". =D Mä olin aikas tosi ylpee, sekä isusta että Deestä! <3

Elvari ja Dee molemmat olivat siis puanisten kehässä ja Zemi meni tällä välin Pandan perheen hoiviin. Hienosti molemmat keikistelivät loppuun asti. Tuomari tuli vielä paijailemaan, juoksutti ja seisotti. Lopulta valitsi kahdeksan koirakkoa; Elmonteri lähti jatkoon. Kahdeksaa juoksutti ja seisotti ja valkkas neljä loppuun; Elmonteri edelleen mukana. Loppuen lopuksi sijoituksena pun3. Hyvä Elvari! =D Täytyy antaa vielä pisteet Dalmatiankoirat ry:lle; palkinot oli mahtavat; säkki ruokaa (jopa oikeen merkkistä meille), koirankeksejä muutamat kilot, turvaliivi, luita, pokaalit ja ruusukkeet. Oli tosiaan panostettu ainakin niihin.

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, oli pikku-herra Zemin vuoro. Poika oli hieno! Ei voi muuta sanoa. Se seisoi kauniisti maassa, pöydällä antoi kopeloida pitkään ja hartaasti (Zenillä oli omasta mielestään menossa namintuijotuskilpailu), juoksi ihan ok. Juoksussa sen nenä tahtoo vaan viistää pitkin maata ja antautua kaikille ihanille hajuille, meidän Macho! Punainen nauha saatiin "5,5kk, joka esiintyy kauniisti" -perusteella. Loppukehiä jouduttiin odottelemaan tovi jos toinen ja meidän poppoo alkoi väsähtää, emäntää myöden. Onneksi meillä oli mukavaa seuraa väliajalla. =) Loppukehissä oli ruuhkaa, kun kaikki 39 punaisen saanutta oli samassa pienessä kehässä. Tuomari juoksutti koiria vielä kahden erissä ja valkkaili sieltä mieleisensä. Me päästiin suuntaamaan kotiin päälle neljän tunnin reissaamisen jälkeen. Olipahan mukava reissu, säineen, tuttuineen ja isännän ja Deen ensiesiintymisineen. =D

Lopuksi tavoillemme uskollisena, laitan tähän syksyistä kuvasatoa. Kuvat otettu Ässä-neitosten kanssa lenkillä. Loput löytyvät http://picasaweb.google.com/Satutuo/KuvailuaHerusissa#

Kaunis poika Elvis


Nättimys Dea


Zemi esittelee uutta kalustoaan...


Sisarukset Tipi ja Zen 5,5kk niin söpösinä


Todellisuus.. ;)


Sisarukset suloisina...


Loppuun ote Dean villistä "pallobaletista"