Eilen kävin Inkoossa ihastelemassa ja lällyttelemässä Priiman vähän päälle kaksiviikkoisia kultapupusia <3 Voi että ne oli liikkiksiä. Simmut kaikilla auki ja pienet suut hamusivat puseroa ja sormia. <3 Yhdellä jo vipatti häntäkin paijatessa. <3 Vähän jo yrittivät toisiaankin hamuta leikin tapaan. Tärkeintä pienten maailmassa oli kuitenkin äidin hellässä hoivassa köllöttely ja ahkeraan, ahnaasti syöminen. ;) Tässä lääkettä pentukuumeisille.
Äidinrakkautta <3
Sisarusten lämpöä
Pikkuinen nenu ja pikkuinen kieli - onnellinen on uinuvan mieli
Lisää kultapupusten kuvia löytyy täältä.
Olisin voinut katsella uinuvia ja mönkiviä pikkuisia vaikka koko päivän. Niistä tulee vaan niin hyvä mieli. Kiitos perhe Alanen seurasta!
Illalla sitten iski tälle emännälle kunnolla lentsu päälle. No meneehän se viimeinen lomaviikko näinkin.. =) Ei vaan malttais olla aloillaan, treenitkin tältä illalta jouduttiin jättämään väliin. =( En ota kuitenkaan riskiä, että tauti pitkittyy yhtään enempää kuin mitä se kestää. Aamulla mentiin reippailemaan montulle lenkille ja meinasin pyörtyä matkalla. Illalla pistinkin sitten poppoon isännän matkassa metsään. =) Rauhallinen loppuviikko taitaa olla tiedossa. =)