lauantai 19. syyskuuta 2009

Tico-ticoa ja lauantaina shelttitreffausta Oitissa...

Eilen meillä kävi kauan odotettu pikku-vieras, 10-viikkoinen Tico-poika. Ticon tulosta on kuultu sen syntymästä asti ja nyt tämä vallaton vesseli tuli näyttäytymään Elvarilaan. =D Aivan hurmaava pusupoika olikin. Elvari ja Dee ensinuuskujen jälkeen totes, et vauva yöks ja paineli nukkumaan sohvalle, mutta Zen jäi tutustumaan pikku kaveriin vähän lähemmin. Ensin Zenin piti haistella "ookko nää tyttö vai poika" ja sen jälkeen armotta mussuttaa huulilla, vaikka poika olikin kyseessä. Voi mein Zembaa... =) Yhdessä ne sitten vähän tutkaili Elvarilan lelutarjontaa ja juoksivat lelujen kanssa, leikin poikastakin yritettiin. Tosin Zenin iskiessä leikkiasentoon ja päästäessä leikkiinkutsukiljaisut pikku kaveri meni ihan hoomoilaseksi ja mietti et "miks sä kaveri kiljut". =) Niimpä leikit oli lähinnä takapuoli pystyssä törröttämistä ja komentelua. =) Tässä muutama kuva Tico-tico tapaamisesta.

"Kuka nää oot, moon Zen!"


"Kato kuin hieno köysilelu mulla on"


Hämärää rallia á la Zen ja Tico-mies


Tänään suunnattiin aamulenkin jälkeen Oittiin shelttimiittiin Dean siskonpoika Ranetsun hoodeille. Värikäs lauma olikin vastassa odottamassa; shelttejä tottakai, mutta mukaan mahtu yks jos toinen toisenkin rodun edustaja. Paikalla olivat:
*Talon väki; Veera + sheltti Rane, leonbergit Pimu ja Wille,
* Sari, Eikka, Perttu + mittel Karkki, collie Venla sekä sheltti Cenylla
* Merja + sheltit Olga ja Ninni
* Pekka, Charlotte, Annette + sheltit Lyyti ja Nana
* Mallu + leo Dare
* Satu + kaikkien koirat varalla (koska Nati edelleen mammalomailee) ;)
Ja tietenkin meidän poppoo kokonaisuudessaan... =D
Tehtiin pikku pyrähdys metsässä, jonka jälkeen suunnattiin laavulle metsän siimekseen. Sielläpä se mässyttely sitten alkoi.. ;) Parit makkarat nassuun seuraillen koirain puuhia, nauttien ihanasta syyspäivästä kivassa seurassa, ei taida paljon mukavampaa tapaa olla viettää lauantai päivää! Koirilla vilskettä ja melskettä riitti pistäessä tannerta tömisemään laavun ympärillä. =) Laavulla hengailun jälkeen suunnattiin Ranetsun kotiin vielä jälkkärikaffeille. Ja mässyttely jatkui Veeran suussa sulavilla leipomuksilla... =) Pihamaalla koirat tutustuivat Ranen kotipihaan ja leikkiä tohistivat keskenään. Neljä tuntia reissussa vaati veronsa, kun aamusta asti oltiin touhuttu jo muutenkin. Kotimatkalla meillä vedeltiin sikeitä ja kotiinpäästyä vähän nappulaa naamaan ja uudelleen nunnumaan. saas nähdä koska heräilevät vaatimaan lisää puuhaa. =D Kiitos kaikille kivasta iltapäivästä hyvässä seurassa, mässytellen ja koirain saadessa leikkiä kavereiden kanssa!!! Ja erityiskiitos Veeralle, emännällemme; onneks se puurekka oli lähtenny kun päästiin teille... ;) Tässä muutama kuva lenkiltä.

Seuraa Elvaria- leikki; mukana tohinassa Zen, Dea ja Lyyti


Deeda laavumaisemissa


Mitäs ketkua sitä sitten keksis...?!

Syksyn tuntua julmurittomassa maailmassa

Niin se syksy hiipii luokse, hiljaa mutta varmasti. Onneksi ollaan tällä viikolla vielä kuitenkin saatu nauttia muutamista lämpimistä, aurinkoisista iltapäivistä. Aamuisin pipo ja hanskat on kuitenkin jo vakio!!!

Tällä viikolla karvatassujen touhut on rajoittuneet aikalailla lähimetsissä rillutteluun. Ollaan käppäilty siellä ja täällä. Lenkkiseurana meillä on välillä ollut Ässä-neitoset ja issikka-Nuppu, muutoin ollaan köpsötelty oman lauman kesken. Koirat osallistuu enemmän kun mielellään "emännän selkä kuntoon"-projektiin viemällä tämän metsään kävelemään pitkiä rauhallisia lenkkejä. Ja ovat tyytyväisiä, vaikka muut häslingit jäävätkin vähemmälle. Minun pienet pienoiset <3

Tämän viikon "huippuja" on ollut meidän nuoren herra Zenin "hammasoperaation" loppuun saattaminen! =) Viime viikolla irtos toinen yläjulmis ja aloin jo pelätä, ettei toinen irtoakaan ilman järeempiä apuja... =/ Mutta no hätä; muutamat toiveet kuiskailtuna sisko-Tiin korviin autto ja neiti teki urheasti työtä käskettyä ja lopputuloksena erään lenkin jälkeen oli, että Zemin viimeinenkin julmis oli irronnut! Laumamme kiittää ja kumartaa pikku-Tiille hienosti hoidetusta jobista! =D Nyt on Zemba-herralla komea täysinäinen kalusto suussaan!

Muutamia kuvia koitin eräänä kauniina päivänä napsia, mutta fiilis oli vähän tiessään. No, joitakin otoksia sain kasaan, tässä muutama. Syksyä olkaa hyvä.

Deeda-muru vasten sinistä sineä..


Elvis-muru syksytunnelmissa...


Zen-muumusta hymyilyttää...


Meidän huuja kolmen kopla kauniina syksypäivänä...


Meidän trio niin täpsynä <3


No nyt tuli liki puolet kuvista tähän jo laitettua, mutta tuolta http://picasaweb.google.com/EDtiimi/MurutSyksy09# löytyy muutama kuvanen lisää.

maanantai 14. syyskuuta 2009

Zemin päivä

Eilen vietettiin laatuaikaa kaksin Zemi-miähen kanssa. Tarkoituksena oli käydä ketkuilemassa kehissä ja tervehtimässä tuttuja. Elmo ja Dee jäi pitään kotivahtia isännän kanssa ja olipa nuo urakoineet täällä; koti oli putipuhtoinen meidän kotiuduttua iltasella. =D

Aamusta siis tehtiin lenksu Kiljavalla, jonka jälkeen nappasin Napero-miähen kainaloon ja siitä autoon, suuntana Veikkola. Zemban päänmenoksi olin suunnitellut kehäketkuilua. Vallan pitkät ketkuilut niistä tulikin. Huh.. Neljään tuntiin mahtui aika tavalla tohinaa; uusia kavereita, temppuilua ja maailmaan tutustumista. Paikalle oli ilmaantunut väkeä vaikka kuinka (kaunis sää?) ja vasta puolentoista tunnin odottelun jälkeen alkoi itse ketkuilut. Zenistä olin jätte ylpeä, sillä sillä ei tullu edes "mäalankohtahuutaa"-vaihetta, vaan se skippas sen kokonaan ja otti sen "mähaluisinhaistellasuntakamustas"-vaihteen heti päälle. Mistä lie se onkin oppinut nyt sen takamuksen haistelun... ;) Yritti itelleen sieltä emäntää vissiin löytää, sen verran ahkeraan se tyttösiä tiiras. Pari kivaa neitosta paikalta löytikin; iso villakoira Stella, joka tuoksui Zenistä tosi hyvälle (hänen kotoaan löytyi parhaillaan juoksuileva narttu) sekä cavalier Dina, johon Zemi ois enempi kun mielellään tutustunut, mutta Dina ei oikeen pojan lähentelyille lämmennyt. =)

Sen sijaan Zen löysi itselleen vallan hupaisan leikkitoverin Dinan perheen toisesta koirasta, pienestä chihusta nimeltään Panda. Mä yllätyksekseni tapasin ensimmäistä kertaa vallattoman ja reippaan, ihmisrakkaan chihun. Kai niitä semmosia on olemassa, mutta mun kokemukset chihuihin rajaantuu niihin "einiinkivoihin"-yksilöihin. Tää pikku mies oli kuitenkin vallan hauska tapaus. Alkuun Zen ei oikeen tienny mitenpäin sen kanssa pitäis leikkiä. Zen meni maahan ja komenti, pikkuinen hyppeli Zenin niskaan ja leikitti. Aikansa kun siinä tohistelivat ja etsivät yhteistä säveltä, päätti Zenkin rohkaistua ihan kunnon leikkiin; hyppäs pikkuisen niskaan niin että Panda oli pallerona vain Zenin massun alla ja Zemba tollo vaan ihmetteli, että mihin himputaan se kaveri katos?! =O Vedet silmissä kikateltiin kakaroille. Zen tykästyi tähän pikku kaveriin ihan tosissaan, se komenteli tämän omistajaa laskemaan uuden kaverin sylistään ja rienas koko aika kamua leikkiin. Leikkien lomassa sitten ketkuiltiinkin.

Zemba pääsi ketkuumaan vaavakehiin ja hienosti ketkusikin! Seistä tuo jaksoi mallikkaasti, samoin kopelointi oli no problemo, myös liikkeet sujui tällä kertaa ongelmitta (hiekkaalusta?). =D Mamma oli ylpee! =) Zemba sai sinisen nauhan ja oli lopulta sin1. =) Vielä Bis-kehässä, neljä tuntia koko koitoksen alkamisesta, tuo napero jaksoi seistä ja juosta mallikkaasti, vaikka muuten alkoikin jo väsy painaa. Kuitenkin aikas hienosti pikku-miäheltä 5kk! =) Kirjallinen arvostelu saatiin myös, jossa Yleisvaikutelma ja Esiintyminen erinomaiset, esittäminen hyvä. Hiiih.. Zemba veti siis mammaa 10-0. =D

Väsynyt pikku mies simahti autoon samantien kun sinne päästiin. Kauaa ei napero kuitenkaan kerkinnyt autossa hirsiä vedellä, kun saavuttiin jo seuraavalle etapille, Deedan lapsuudenkotiin Kylmälään. Zen mies ois mielellään unia vedellyt autossa, mutta julma mamma herätteli pikavisiitille. Käytiin sitten ihan livenä tutustumassa ihastuttavaan pikku "Enska-penskaan", joka koko 3,5vkon tarmollaan paineli menemään pitkin lattioita jo. =) Mamma sai nyyterö pidellä sylissään ja voijettä se oli piäni... <3 Suukkojakin osas jo mammansa Natin tapaan antaa. Paikalla Enska-penskan lisäksi oli myös tietenkin Nati-mamma, joka temputteli herkkujen eteen minkä kerkis hassu pieni, sekä Dean Mocca-sisko, joka jaksaa aina vaan ihastuttaa mua olemalla just prikulleen samanlainen hömsäntuusa kun mein Deekin. <3 Zemba ei juoksuisesta Mocasta niinkään vällännyt, mutta mamma-Nati ois ollu pojulle kovin mieleinen tuttavuus. Nati sen sijaan kauniisti hammasrivistöään esitellen sano pojulle "No thanks! Nää leikit jo riittäköön". =D

Rankka reissu (emolla selkä edelleen ongelmana), jonka kruunasi kaks hömelöä vastaanotollaan kotona. =) Siellä ne tosiaan oli isännän kanssa pistäneet siivoten ja kämppä huuti meitä palaamaan kotiin. =) Tällanen Zemi-sunnuntai. =)

sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Sienenmetsästystä trion tapaan

Nonniin. Nyt on sitten testattu myös nuorimmaisen naperoisen kyvyt sienikoirana. Ja vallan etevä pikku kaveri se siinä puuhassa olikin! Eilen suunnattiin Nukarin mettiin meidän poppoon + mamun kera sienten kuvat silmissä kiiluen. =)

Isomummo olikin asioilla, joten tervehdykset jäi välistä ja päästiin suoraan pöpelikköön paahtamaan. Sinne ne viipotti, meidän kolmen kopla, nenät nuuhkuen. Eikä aikaakaan, kun ekat sienet bongattu, vaan yhä sen mättään jälkeen aika laihalta näytti saldo. Annoimme kolmen koplan johdattaa meitä ympäri ämpäri mettää ja loppuen lopuksi suuri kopallinen suppilovahveroita oli lopullinen saldomme. Ei pöllömpää noilta kolmelta älyilolta! =) Hienosti ne "bongas" paikat ja enempi kun mielellään oisivat auttaneet myös keräämisessä (ne härväs vieressä, luulivat kaite että kohta heitellään keppejä tms.)... ;)

Jujuna tässä on seuraava (sillä eihän noi ihan oikeesti nyt sieniä osaa bongata)... Mamun mukaan siellä missä on peuran p**kaa, siellä on myös suppilovahveroita. ;) Noh, voitte nyt vaan arvata mitä meidän kolmen koplan nenut haistaa. No sen kakan tietennii, ja kyllä se vaan niin oli, että siellä missä sitä ihteään löyty, löyty myös sieniä lähistöltä. =) Joten teoriassa ne Osaa ettiä sieniä! =D Ehkä tää on vähän huijaamista, mutta aika tuottosaa sellaista. =D

Sieniretken jälkeen mentiin isomummon luokse kahvittelemaan. Lapsoset tietty hellyytti isomummon sydäntä seuraamalla ja napittamalla "pippureillaan" ja herkkua ois niille pitänny jaella vähän väliä. No näytettiin sitten lapsosten kanssa kavalkaadi temppuja ja mummo oli haltioissaan. =) Naapurin rouvakin tuli tervehtimään ja sai kyllä sellaisen vastaanoton noilta kolmelta ettei tosi. Muutamia kertoja ollaan nähty, mutta kaikki kolme (mikä on harvinaista) paineli suoraan syliin ja lirkuttamaan, joten kai se on uskottava, että sen kenet pienenä näkee, sen ikuisesti ystävänä muistaa. Hänkin koiraihmisenä osaa vedellä oikeistä naruista ja kakarathan rakastaa kun kehutaan ja paijataan. =) Elvarilla silti oli vielä kova huoli... Se kun etti katseellaan Tuomo-setää... Ja viimein kun tämän näki, niin juu vajalle se piti päästä palloa hakemaan ja sinnehän sitä taas mentiin. =) Pallonpeluusta sitten riitti iloa (ja mekastusta) seuraaviksi hetkiksi, kun kolmen kopla pääsi runttaamaan palloa lyttyyn. =) Kiitos Mamulle kivasta päivästä, toivottavasti sienet maistuu! =) Meillä kopla oli iltasella väsynyt, mutta onnellinen. Tässä muutama kuva mettäreissulta.

Kolmen kopla sienimettällä


LilleNallu ekalla sieniretkellään


Deeda-muru mettän keijuna


Elvari vaatii äksöniii!!!


Ja niin sitä taas kuvaustuokion jälkeen mentiin...


P.s. Piti kertoa kun mua huvitti niin. Meidän mummo ehti leperrellä "pentujuttuja" hyvän tovin Dealle, ennenkuin ehdin korjaamaan, että se on sitten Dea, jolle lepertelet. Mummo ihmeissään tuumaamaan, että "no kukas se tuo toinen sitten on?" "No se on se pentu". "Jaa, ne kun on niin samankokoiset jo, en mie tienny". Niin... =D Eikä ole muuten eka kerta, että Deaa ja Zeniä luullaan sisaruksisksi tai molempia pennuiksi. Toisella kun turkki on tulossa ja no... toisella kanssa. =)