sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Sienenmetsästystä trion tapaan

Nonniin. Nyt on sitten testattu myös nuorimmaisen naperoisen kyvyt sienikoirana. Ja vallan etevä pikku kaveri se siinä puuhassa olikin! Eilen suunnattiin Nukarin mettiin meidän poppoon + mamun kera sienten kuvat silmissä kiiluen. =)

Isomummo olikin asioilla, joten tervehdykset jäi välistä ja päästiin suoraan pöpelikköön paahtamaan. Sinne ne viipotti, meidän kolmen kopla, nenät nuuhkuen. Eikä aikaakaan, kun ekat sienet bongattu, vaan yhä sen mättään jälkeen aika laihalta näytti saldo. Annoimme kolmen koplan johdattaa meitä ympäri ämpäri mettää ja loppuen lopuksi suuri kopallinen suppilovahveroita oli lopullinen saldomme. Ei pöllömpää noilta kolmelta älyilolta! =) Hienosti ne "bongas" paikat ja enempi kun mielellään oisivat auttaneet myös keräämisessä (ne härväs vieressä, luulivat kaite että kohta heitellään keppejä tms.)... ;)

Jujuna tässä on seuraava (sillä eihän noi ihan oikeesti nyt sieniä osaa bongata)... Mamun mukaan siellä missä on peuran p**kaa, siellä on myös suppilovahveroita. ;) Noh, voitte nyt vaan arvata mitä meidän kolmen koplan nenut haistaa. No sen kakan tietennii, ja kyllä se vaan niin oli, että siellä missä sitä ihteään löyty, löyty myös sieniä lähistöltä. =) Joten teoriassa ne Osaa ettiä sieniä! =D Ehkä tää on vähän huijaamista, mutta aika tuottosaa sellaista. =D

Sieniretken jälkeen mentiin isomummon luokse kahvittelemaan. Lapsoset tietty hellyytti isomummon sydäntä seuraamalla ja napittamalla "pippureillaan" ja herkkua ois niille pitänny jaella vähän väliä. No näytettiin sitten lapsosten kanssa kavalkaadi temppuja ja mummo oli haltioissaan. =) Naapurin rouvakin tuli tervehtimään ja sai kyllä sellaisen vastaanoton noilta kolmelta ettei tosi. Muutamia kertoja ollaan nähty, mutta kaikki kolme (mikä on harvinaista) paineli suoraan syliin ja lirkuttamaan, joten kai se on uskottava, että sen kenet pienenä näkee, sen ikuisesti ystävänä muistaa. Hänkin koiraihmisenä osaa vedellä oikeistä naruista ja kakarathan rakastaa kun kehutaan ja paijataan. =) Elvarilla silti oli vielä kova huoli... Se kun etti katseellaan Tuomo-setää... Ja viimein kun tämän näki, niin juu vajalle se piti päästä palloa hakemaan ja sinnehän sitä taas mentiin. =) Pallonpeluusta sitten riitti iloa (ja mekastusta) seuraaviksi hetkiksi, kun kolmen kopla pääsi runttaamaan palloa lyttyyn. =) Kiitos Mamulle kivasta päivästä, toivottavasti sienet maistuu! =) Meillä kopla oli iltasella väsynyt, mutta onnellinen. Tässä muutama kuva mettäreissulta.

Kolmen kopla sienimettällä


LilleNallu ekalla sieniretkellään


Deeda-muru mettän keijuna


Elvari vaatii äksöniii!!!


Ja niin sitä taas kuvaustuokion jälkeen mentiin...


P.s. Piti kertoa kun mua huvitti niin. Meidän mummo ehti leperrellä "pentujuttuja" hyvän tovin Dealle, ennenkuin ehdin korjaamaan, että se on sitten Dea, jolle lepertelet. Mummo ihmeissään tuumaamaan, että "no kukas se tuo toinen sitten on?" "No se on se pentu". "Jaa, ne kun on niin samankokoiset jo, en mie tienny". Niin... =D Eikä ole muuten eka kerta, että Deaa ja Zeniä luullaan sisaruksisksi tai molempia pennuiksi. Toisella kun turkki on tulossa ja no... toisella kanssa. =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti