sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Viikon juttuja...

Viikko koostunut pienistä arkisista jutuista, lenkeistä ja leikeistä, juoksujen ennusmerkkien ihmettelemisestä. =D Ei sen ihmeempää. =D

Aloitetaan neiti Neenasta, meidän juoksuntuoksuisesta, hilpeästä hömsäntuusasta. Kyllä narttu on narttu ja juoksuja odotellessa vielä nartumpi. ;) Pojat pysyy ruodussa neidin rautaisessa, mutta lempeässä kurissa. Helpottaahan se meidän jobia toisinaan noiden kahden villiviikari mammanpojan kanssa. Neenan juoksuja siis odotellaan, merkit on jo ilmassa. Merkkailua, Nannen huulen väpätystä ja alkavia astumisleikkejä sekä PMS-oireita; joskus pientä kärttyisyyttä ja ruokahalun suurta lisääntymistä. Ruokahalun lisääntyminen on positiivinen juttu. Olen saanut ujutettua neidille puolitoistakin desiä kerrallansa napusia ja hyvällä ruokahalulla on kaikki alas menny. Nautimme siis nyt tästä tällä erää. Katsotaan taas juoksujen jälkeen mitä mahdollinen valeraskaus tuo taas tullessaan... Peukutellaan, että neiti unohtaisi täysin ne mammakoirailutouhut...

Elvari, minu pikkuinen paimenpoika. <3 Yksittäin kaikki naperot saavat omaa aikaa mm. temputellessa, ollessa reissun päällä jne, mutta lenkit meillä tupataan tehdä kaikkien kolmen voimin lähes aina (kätevää ja helppoa). Eräänä iltana, isännän suosiollisella avustuksella, sain järkättyä Elvarille ja mulle private-lenkin. "Kaksoset" otti isännän riekutettavaksi Alkon pelloille, meidän suunnistaessa Eemelin kanssa ihan kahdenkeskiselle lenkille. Ja häntähän nous... ;) Ja mä näin punasia pieniä sydämiä koko sen parituntisen ajan. Elvari on IHANA <3 Se on kiltti ja helppo, kuuliainen pojankoltiainen. Se on toisinaan kuin ajatus, se ymmärtää ja toimii. Me temputeltiin ja "tokoiltiin" (jos sitä sellaiseksi voi kutsua), Elvari kulki kävelytiellä vierellä vapaana, eikä sillä ollu hoppu mun sivulta minnekään, mamman murmeli. Mä en voi sille mitään, onko ne ne ruusunpunaiset lasit, mutta Elvari on <3 Uskon, että joku ymmärtää mun pointin ja tietää tunteen <3

Turkkunen, turkkunen... Oli vuorossa Nannella tänään. Mä jo aamulla Sadun soittaessa "Olen nukkunut pommiin...no ei ny kai!"-puhelun ehdin melkeen huokasta "Ihanaa, pääsee takas nukkumaan". Mut ei. Suuntana siis jälleen Turku, tapahtumana Turun KV näyttely. Meillä pakkasta aamulla -24,5 astetta ja väliin jätetty pitkä aamulenkki. Turku saa plussaa vähän vähemmän viileästä säästä (ainoastaan -11). Ajoissa ehdittiin kehänlaidalle, vaan silti odotusaikaa ei liiemmin jäänyt. Tuomarina toimi romanialainen Mr.Petru Muntean, melkos hauska setämies. Mä viimeiseen asti mietin ja mietin, mennäänkö kehään (Mr.Petru meinaan muistutti hieman erästä ei-niin-mukavaa-henkilöä), mutta loppuen lopuksi uskaltauduimme koitokseen. Pöydällä hampaiden katsominen ja pään tutkaaminen sujui ok, takaosastolle mentäessä Zen "mulkoili" siihen malliin, että katsoin parhaaksi sanoa tuomarille "He's a bit shy". Mr.Petru ymmärsi ja hyvin kauniisti tutki takaosaston ja selvällä suomella tavasi Zenille "Hyvä poika". =D Nopea tuomari, joka ei liiemmin syvällisesti tutkaillut koiraa pöydällä, liikutti, kirjoitti arvostelun ja nauha kouraan. Tuloksena Nannelle ERI ja mukava arvostelu. Näyttelyn parasta antia Zenille jälleen oli ne naiset, ne naiset... Viereen oli tuotu häkkeineen ihan vaan Zeniä varten (ainakin herran omasta mielestä) pari hemaisevaa juoksuista tyttöä. Vau! Myös sukulaistyttö Twiggyn kanssa oli mukava leikkiä (ja leikin lomassa tietenkin nuuskutella ihanan tuoksuista tyttöä). Että sellanen Turkkusen reissu Nanella. =D Kiitos Satu ja Bíbí reissusta ja Karoliina, Jenna ja Kriisi kehänlaitaseurasta! =)

Muutaman tunnin ajomatkan jälkeen, suoraan Suomen Turusta, päädyimme Inkooseen Nappulavaarojen kotikonnuille ihastelemaan Hymyn ja Särön pentusia sekä Inkoon tuoretta Mooli-prinsessaa. Elämä ettei sanois, ne oli aivan ihania jokaikinen <3 Pentujen suut tuoksui maailman ihanimmalle ja ne turkit oli niin pehmosia ja se meno, niin pentumaista... Ja aatelkaa, ei silti tippaakaan pentukuumetta! Vaan oli niitä ihana lällyttää...pieniä, pehmoisia... Kiitos Era, Jari, Elias ja hurja määrä koiria kivasta iltapäivästä! =D

Ja loppuun... Turun tuliasina ostin mukuloille, meillä hittileluksi nousseita, Petstages leluja. Tuliaiskassin jätin eteiseen ja lähdin purkamaan muita tavaroita. Hetken kuluttua bongasin eteisen lattialta tutun näköisiä pikku pallosia... Eräs nimeltämainitsematon trikkiuros oli käynyt omatoimisesti kaivelemassa tuliaiset kassista ja päättänyt pistää lelut uuteen uskoon, niin ja vain vajaassa parissa minuutissa. Menisiköhän reklamaatio läpi, kun lelu on jo hätää kärsinyt eikä se ole vielä edes paketista pois otettu?! =D Vaan hitti meillä onkin nimenomaan ne omatoimisesti irroitetut pikku pallot... Silti, tää kikatteli...

Turun tuliasia... =D


Arvaattekos kuka toimi mamman leipuriapurina menneellä viikolla. Vihjeen teille tarjoaa maitorahkalla kuorrutettu soopelipoika. =)


Mä en sit osaa ikinä lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaista itteäni, laverteluni anteeksi antakaa. Mukavaa viikkoa kaikille! =D

3 kommenttia:

  1. Hurrrrrjan paaaaaaljon onnea Zemban ERIttäin hienosta Turun päivästä!!! Suukot ja halit maailman ihanimmalle mustalle pojalle<3<3 Naurattaa toi kuva uudesta tuunatusta lelusta:D Maitorahka-pojalle ja miss-Neenalle myös isot halit<3 Nähdään illalla!

    VastaaPoista
  2. Älyttömän paljon onnea Eristä Zenille!! Paljon rapsutuksia kolmikolle! Tao, Taavi ja Tessu lähettää hännän huiskutukset. :) Toivottavasti nähtäis pian!
    Mä aina käyn lukemassa teiän kuulumisia, mutten koskaan saa aikaseks kirjottaa mitään tänne kommenteihin..

    VastaaPoista