lauantai 30. tammikuuta 2010

Polskis, putkeen ja tokoilua rally-väritteisesti (vai miten se nyt oli?)

Hiphei! Pakkasviikko takana. Johan on taas hyristy ja hytisty. Talvi on kiva, mutta rajansa kaikella. Ekat lumet ja ekat pakkaset on jotain niin ihanaa, lisälumi ja lisää pakkasta alkaa olla "ihankivaa" ja nyt ollaan vaiheessa "voi elämä, koska tää oikein loppuu"... Eli kevättä kovasti odotellessa. =D

Pakkanen ei kuitenkaan ole meitä täysin lamaannuttanut. Viime maanantaina se oli taas "polskis ja molskis", kun lähdettiin visiteeraamaan koirakylpylällä. Uimareissulle matkaan lähti tällä kertaa vain Dea, sillä meille oli varattuna koko uimarata, mutta ei uittajaa. Uskoin, että jos joku, niin Dea, malttaa uida siivosti myös emännän opastuksella. Ja hienosti mentiin myös tällä kerralla! Dea ei itse veteen mene, mutta kun sinne laitetaan, niin vaihtoehtoja ei montaa ole, pakkohan se on siis uida. Ja reippaasti Dea uikin, niin Deamaisesti; täpäkästi ja vauhdilla, silti rauhallisin vedoin. Pikkuinen pippurinen pikauimari Neena... Kiitos Satu, Kajsa, Tero, Tiuku ja Sani jälleen kylpyläseurasta! Ensi kertaan! =D

Torstain hyytävän pakkaspäivän varalle oli luvassa toisenlaista tohinaa koko koplalle. Lähdettiin kera Ässä-neitien ja Nuppu-issikan testaamaan Juvanmalmilla sijaitsevaa Sporttikoirahallia. Kiva paikka oli; siisti, lämmin, tilava! Pitkästä aikaa pääsi kaikki kolme tohistelemaan agilityn parissa, vaikkakin mun mielikuvituksen puutteessa hieman rajoittuuneesti. =) Nannen kanssa otettiin vanhoja tuttuja, putkea ja puomia, sekä hieman siivekkeiden kiertoa ja etenemistä. Ja pippurisilmät loisti! Nyt kun saatais ideasta käytäntöön suunnitelma "Nappulatreenit", se ois huippua! Elvarin kanssa tahkottiin tovi taas paikallaoloa... Kun ei kirppu meinaa pöksyissään pysyä niin ei. ;) Päästiin me kuitenkin paikallajunnaamisesta myös actioniin. Muistuteltiin esteitä; putkia, puomia, keppejä, A:ta sekä otettiin pieniä ohjauskuvioita. Lisäksi Sadun avustuksella harjoiteltiin lopuksi keinua (kun täpinä ja into oli vielä ylimmillään) ja hienosti meni! Voi tuota meidän Elmi-kelmiä, se on niin tohkeissaan touhuamassa, että välillä itse touhu jää tohinan jalkoihin, siksi kai se niin hauskaa onkin! =D Dean kanssa harjoiteltiin myös esteitä, putkia, puomia, hyppyjä, hieman etenemistä. Jopa tuolla huomas, että juoksut tekee tuloaan; neiti repi lelua pienten extrasäväreitten kera. ;) Lelupalkka oli jotain niin mahtavaa, että namit oli ihan booring sen jälkeen. Täpäkkä neiti, hauskaa seuraa touhottaa. =D

Lauantai-aamuna Lenni-lokinpoikanen löysi jälleen tiensä meidän hoiviin. Laumamme lisääntyi siis väliaikaisesti yhdellä pienellä pekingeesillä, Lennin omistajien suunnatessa etelän aurinkoon (eikä täällä naama vihertänyt yhtään ei). ;) Tällä kertaa ei oman emännän perään haikailtu puolta tuntia pidempään. Lenni muisti! Metsälenkki karisti viimeisetkin ikävänrippeet ja jo pienet jalat viuhus kolmen koplan perässä. Hyvin otti myös kolmen kopla Lennin vastaan; yön nukkuivat Zenin kanssa kylki kyljessä ja aamusella Dea ja Zen jo leikitti Lenniä... Nyt vaan peukutellaan, ettei Dean juoksut ala vielä tämän viikon aikana. Siihen malliin Lenni neitiä tutkaili ja nuuskutteli, että jotain ylimääräistä, ihanaa tuoksua on ilmassa. Huoh... Lisäksi semmosen serenaadiryöpyn neiti aiheutti metsässä eräänä päivänä kahden sakemanniuroksen taholta etten ole kuullukaan... Ohitettiin tämä kaksikko viereistä polkua ja jumakekka mikä ulina... Sieltä tuli "Nanananaanannannaa- Ole sinä minun- Tahdon olla sulle hyvin hellä- R-A-K-A-S- Kato mitä sä teit..." Dea ei tajunnu edes haukahtaa kaksikkoa, kun jäi tuijottamaan tätä hurjaa lemmenlurittelua... Oli pokassa piteleminen... =D

Viikonloppuna sitten lähdettiin koittamaan jotain ihan uutta; Rallytokoa! Meidät saatiin houkuteltua mukaan ja pitääpä sanoa, että hyvä että houkuteltiin! Ajatuksena Nannen kanssa tuo kurssi käydä, sais vähän perustottelevaisuutta harjoiteltua ihan kaksin. Ekalla kerralla kuitenkin tunnilla oli meidän lauman miesedustusta kaksin kappalein, Sadun ottaessa Elviksen kaverikseen, omien neitiensä parannellessa vielä vatsatautia. Niimpä pojat pääsi tohistelemaan molemmat uuden lajin parissa. Tää tuntu itelle jotenkin enempi "omalta" jutulta kuin tavallinen toko; mulle kun tekee niin tiukkaa se pilkulleen suorittaminen... Tässä kouluttaja heti korosti iloisuutta ja tekemisen meininkiä, ei niinkään otsa kurtussa suorittamista ja sehän passaa meille. =D Ekalla kerralla harjoiteltiin erilaisia rallytokon kylttejä. Alkeiskurssilla tarkoituksena olisi käydä läpi kaikki alokasluokan kyltit ja tehtävät. Kivaa oli meno, vaikka vähän hukassa emäntä oli mikä on oikee ja mikä vasen, mikä 360 ja mikä 270. =D Mutta hiljalleen se alko sujua, kun sai itelle vähän tajuntaan mitä pitäis tehdä. Sitten osas ottaa koirankin paremmin mukaan touhuun. ;) Pojat tuntu nauttivan ja erityisesti ilahdutti nähdä Elmi-kelmi Sadun kanssa niin innoissaan ja täpäkkänä touhaamassa (se mammaa muistanutkaan). ;) Pojilla päät meni tokoa ja hännät rallya tai siltä se ainakin näytti. =D

Mä olen kirjottanu tätä blogitekstiä lauantaista saakka ja aina keskeyttäny kun tullu muuta.. Luojan kiitos bloggerissa pystyy tallentaan nää tekstit. Nyt mä laitan tän linjoille ja jatkan seuraavassa tän viikon jupinoita! Mä oon niin hidas! =D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti