Loman alkajaisiksi kuitenkin tuli synkkiäkin pilviä aurinkomme tielle. Elvarilla oli muutaman päivän kestänyt ripuli, josta jo kertaalleen toipui, kunnes se tuli takaisin. Hirvittävä huoli iski, koska aiemmin ripuliepisodeista, joita Elvarilla hieman herkkävatsaisena on kerran pari vuodessa, on toivuttu muutamassa päivässä paaston ja maitohappovalmisteiden avuin ja se on ollut sillä selvä. Nytkin Elvari oli virkeä ja reipas, joi normaalisti jne, mutta ruoka ei maistunut, ulosteet oli ihan veteliä ja muutaman kerran puklailikin. Siispä soittoa eläinlääkäriin.
Saimme ajan samalle päivälle Klaukkalan ell:iin. Elvis kuvitteli vissiin meidän menevän johonkin hauskaan paikkaan, sen verta häntä iloisesti vispasi ees taas. Kivat tädit siellä olikin meitä vastaanottamassa. Reipas pieni poika mulla oli matkassa, vaikka toimenpiteet, mitä jouduttiin tekemään, eivät olleet sieltä mieluisimmasta päästä. Ell mittasi lämmön (normaali) ja tutki painelemalla vatsaa, joka ei aristanut tms. Totesi kuitenkin anaalirauhaset melko täysiksi, mikä kuulemma yleistä pitkittyneen ripulitaudin yhteydessä. Anaalirauhasten tyhjennys sujui rauhallisesti, vaikka välillä Elvari vähän vilkuilikin taakseen, että mitä ihmettä ne siellä touhuaa. Lisäksi pojasta otettiin elämänsä ensimmäiset verikokeet (verenkuva + tulehdusarvot). Toinen oli niin hirmuisen reipas, ei edes inahtanut, kun neulalla pistettiin. Tulehdusarvot olivat lievästi labroissa koholla, mikä viittasi akuuttiin tulehdukseen. Diagnoosina lievä suolistotulehdus. Elvari sai siellä heti pahoinvointia estävän injektion. Injektioneste taisi hieman kirvellä, sillä Elvis yritti välittömästi rapsutella niskaa injektion pistämisen jälkeen. Kotiin saimme pahoinvointilääkkeitä neljäksi päiväksi sekä 10pvän antibioottikuurin. Ostin lisäksi Hillsin ID-ruokaa pariksi viikoksi sekä lisää Tehobaktia. Elvarin hymy ei hyytynyt toimenpiteiden jälkeenkään, vaan kilttinä se oli paijattavana ja huiskutti häntäänsä (joskin hieman vaisummin kuin tullessa) lääkärille ja hoitajalle kiitokseksi.
Reipas mies sai hoitajalta Tosiäijän sidoksen. Ja kaverit oli niin kateellisia. ;)
Ilokseni voin kertoa, että heti samana iltana,kun olimme ell:ssä käyneet, alkoi Elvis syödä reippaasti ja johan se ruoka maittoikin. Tainnut rassulla olla kova nälkä. Nyt alkuun Elvari saa useamman kerran päivässä pieniä ruoka-annoksia. Uloste oli eilen jo normaalimpaa eikä puklailua ole ollut enää ollenkaan. Toivottavasti selvisimme vain säikähdyksellä.
Nane-mies puolestaan pääsi keskiviikkona lainakoiraksi Mariannen mukaan agilitytreeneihin, Nelli-tytön juoksujen vuoksi. Illalla sain soiton, että treenit olivat menneet hyvin ja heillä oli ollut kivaa. Olivat saaneet privaattitreenit, kun muita kurssilaisia ei ollut paikalle ilmestynyt. Olivat harjoitelleet keppejä ohjureilla, kontakteja, pieniä hyppy-putki-estesarjoja sekä tehneet hyppytekniikkaharjoituksia. Nane oli kuulemma ollut ihan tohkeissaan. Olivat löytäneet yhteisen sävelen heti ja Nane oli ollut hyvin kuulianen pieni mies. Myös kouluttaja oli halunnut ohjata Nanea ja oli kehunut miten hieno nuori mies se on. Nane oli palkkaantunut hyvin sekä nameilla että lelulla. Lelun kanssa olivat saaneet nopeutta lisää suorituksiin. Nane lähettää Mamimannelle isot suukit kiitoksena illan aktivoinnista!
Tänään olisi tarkoitus lähteä kalaretkelle järvelle koko perheen ja Nellin ja Hetan perheen kera. Ilma ainakin on mahdottoman kaunis retkeilyyn. <3
Aurinkoista viikonloppua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti