Aamusta köpöttelimme tuttua hautuumaan lenkkiä ristiin rastiin parin tunnin verran. Päässä alkoi soimaan tuttuja polkuja tallatessa "Mä näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti..." =D Illalla sama setti.
Päivällä treffasimme koirakavereita. Nellin ja Hetan mamma oli pystyttänyt lapsuudenkotinsa pihamaalle muutaman hypyn sekä pussin ja putken. Koplalla riitti riemua meidän "minitreeneissä". Elvari ja Nellikin löysivät vihdoin yhteisen sävelen saadessaan kirmailla kaksin pihamaalla. Elvaria Nellin suuhunastitunkeva-lähentely yleensä ällöttää, mutta nyt Elvarista oli haaauskaa juosta Nellin kanssa ja ottaa Nelliä kiinni. Jos liian kauaksi aikaa jäivät paikoilleen, komensi Elvis Nellin liikenteeseen, jotta pääsisi "paimentamaan" tätä. =) Nellin ja Hetan lisäksi paikalla olivat pommi-Brassi sekä suomenlapinkoira Santtu. Hieman piti poikien häntiä nostella ja mitellä katsein kuka se kingi olikaan, mutta aikansa mittailtuaan toisiaan, olivat kaikki sulassa sovussa. Lisäksi Elvaria kiehtoi kovin talon vanha kissa herra, sitä se kävi pees pitkällä nuuskuttelemassa. Dea puolestaan tuijotteli kissaa ilmein "ootas jos oisit meiän tontilla, mä ajaisin niiin sut tiehesi". Kissaa ei paljoa koirat kiinnostanu, vaan rauhassa istuskeli lauman seassa. Alla muutama kuva päivän treffeistä.
Whooot happened?!
"Sainpas napattua sut kakara!" kiljuu Elvis ;)
Somasti rinta rinnan, Nelli ja Elvis
"Pitäkää tunkkinne!" Terveisin Elvis ja Nelli
Dea omien poikiensa kera <3
Elämäni aarteet <3
Loppuun vielä lempeä katse <3
Rauhallista viikonloppua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti