Lupaukset on tehty rikottaviksi, viikon touhut laverreltuna...

Lupaukset on tehty rikottaviksi... Mutta tähän on hyvä syy ja se on freewebs... Olen luopio ja petturi... Sen verran meni hermo freewebsiin, kun se hävitti kaiken kirjoittamani tekstin, että päätettiin vaihtaa uuteen blogiin, jos tää vörkkis vähän paremmin. =) Meillä viikko on sujunut (kuten melkeen aina) normipuuhien parissa, ilman ihmeellisyyksiä. Ollaan nautittu ihanista ilmoista ja loppukesän luonnosta.

Maanantaina saatiin sisko-Ada, Mila ja Marilla lenkkiseuraksi tänne meillepäin. Mentiin porukalla Röykän lenkkiä kiertämään. Ilma oli ihana ja lapsilla riitti virtaa puuhailla; leikkiä keskenään, kahlailla vedessä, kannella keppejä, välillä piti mustikoitakin popsutella puskasta että jaksais taas... Lenkin päätteeksi tytöt tuli vielä Elvarilaan muutamaksi hetkeksi; ne tytöt osaa itseaktivoida itsensä täällä meillä, siihen ei tarvita kuin pari kopallista leluja ja yks vaunullinen aktivointileluja.. ;) Kiitos Marilla ja tytöt seurasta! <3

Viime viikolla olin tuohtunut vastuuttomista koiranulkoiluttajista, mutta tällä viikolla koettiin sitten ihan toisenlainen kohtaaminen erään omistajan ja koiriensa kanssa. Tehtiin tiistaina sellanen semimetsälenkki; puolet lenkistä remmissä "cityssä" ja puolet mentiin alkon metsässä, jossa saivat olla vapaana. Ehdin päästää koirat remmeistä metsäpolulle vievän tiheän pusikkoisen alueen luona, kun huomasin, että sieltä tulee ihminen vastaan koiriensa kanssa. Mentiin vähän syrjemmälle (mitä siitä nyt pääs, oli sellanen aika piskunen kinttupolku) ja laitoin isot remmiin, Zemba seuras nätisti matkassa namin perässä.

Sieltä tuli sit nainen kahden koiran kanssa; toinen oli pienempi vinttikoiratyyppinen ja toinen järettömän suuri, myöskin vinttikoiratyyppinen, mut isompi ja hirmu karvanen?! Dea ja Zen vähän haukahteli vastaantulijoille, mut namilla sain kohtuullisen hyvin hiljennettyä kaksikkoa. Nainen meni ohitsemme samalla jutellen. Jäi sitten vähän matkan päähän, jatkoi juttelua, kyseli pennusta jne. Kysyi tahdonko tutustuttaa koiria, kertoili omista kokemuksistaan koiranulkoiluttajista; harmitteli kun hänen koiran ollessa pentu, ei kukaan oikein tahtonut jäädä juttelemaan (siis vain juttelemaan ei tunkemaan koiraa lähelle). No siinä me sitten aikamme juteltiin ja samalla tultiin hieman lähemmäs toisiamme. Elvis paukkas samantien haistelemaan, kun lähietäisyydelle pääsi; pienempi narttu oli kovin mieleinen, isompaa kävi nuuskimassa, mut vähän se katto et "jesus sä narttu oot ISO". Raasu kunnolla ylettynyt ees haisteleen kumpi se on.. ;) Dea ja Zen tutkaili alkuun mamman vierestä, että mitä noi on, mut Elviksen esimerkistä ja mamman silitellessä vastaantulleita, uskaltautui nekin haistelemaan. Dea tykästyi kovin myös pienempään narttuun, isompi oli sellanen lungi vanha narttu, jota saatto haistella, mut siihen jäi. Lopulta Zen kävi maahan jäpeltämään keppiä, kun me vaan jatkettiin jutustelua. Voi kun useemmalla olis aikaa jäädä vaan tollain juttelemaan. Selvästi Dea ja Zenkin huomas, että ei tässä ollu mitään ihmeellistä, ne olikin ihan ok tyyppejä! =) Jäi hirmu hyvä mieli ja pääsin tasapainoon viime viikon kokemuksesta. ;)

Samalla reissulla tuli sitten kylillä vastaan pyöräilijöitä, ihmisiä koirineen, rullaluistelijoita.. Hirmu hienosti sujui, eikä muutamia puhinoita lukuunottamatta tarvinnut kommentoida vastaantulevia. Pari nuorta tyttöä jäi juttelemaan ja tutustumaan kolmikkoomme. Itsellään oli collieita ja ihastelivat "mini-versioita" isoserkuista... Tavattiin myös romanipariskunta koirineen ja jäätiin hetkeksi juttelemaan, tunnistivat rodun ja ylistivät "kuinka kaunis rotu on". Toisinaan tuntuu, että hirveesti jää ihmiset juttelemaan, toisinaan taas tuntuu, että kulkevat ohi ja hymyilevät, jotain kaunista sanovat koirista. Saisivat vaan useemmin pysähtyä ja jäädä jutustamaan.. =)

Helteisenä keskiviikko iltana lähdettiin oman poppoon kesken Röykkään lenkille. Taidettiin taas tehdä enkat siellä samoilemisessa, pitkälti päälle 3 tuntia tuli tarvottua sitä vajaan viiden kilsan matkaa... Toki meillä meni pulatessa rannalla varmaan suurin osa ajasta. Kaikki halus mennä kahlaamaan (oisko kuumuus vaikuttannu?). Siellä ne sit kolme töttöröhäntää kahlasi keppien perässä ja muuten vaan huvikseen... Zen uskaltautui kaikista pisimmälle kepin perään, se oli jo liki selkä kastuneena vedessä, mut sit tais tassuilta lähtee alusta ja poika kieppas takas. Kovin tuntu klaanilla riittävän hauskaa, oli ne kyllä poikkikin lenkin jälkeen. =)

Me ollaan nyt vuorotellen tehty aamulenksuja mettässä ja remmissä. Remmissä se eteneminen tuntuu välillä vaan niin tuuuskasen hitaalta. Dee-babe haluaa nuuskia kaikki mahdolliset puskat ja pientareet ja aprikoi voiskos joskos ehkäjosnytjo pissata tohon tai tohon tai tohon.. Pojat puolestaan nuuskuvat ja merkkailevat tiheään.. Metsässä se menee niin jouhevasti se kulku.. No aamuisin onneksi jotain liikennettä kylillä on, joten ei mene hukkaan meidän remmeilyt. Vastaan tulee koiria omistajineen, töihin kiiruhtaia ihmisiä jalan ja pyörällä... Saadaan harjoitusta siihen citykäyttäytymiseen... =)

Zenillä tuli mittariin ikää 17viikkoa torstaina (su täyttää "virallisesti" 4kk); painoa en saanut punnattua, mutta eiköhän se siellä neljän ja puolen kilon paikkeilla mahda olla... Korkeutta ei mies viime viikosta ollut kasvanut paljoakaan, mitaksi sain 31,2cm. Eka hammaskin sitten lähti Zeniltä tänään perjantaina... Työpäivän aikana makkarin ovilistaan oli ilmestynyt, hmmm, sellanen Zenin hampaan mentävä lovi, joten sinne tainnut hampi pieni upota.. ;) Se alkaa olla jo niin "iso poika" <3>

Viikonloppuna meillä on tiedossa privaattituparit Maijun ja Lucan luona, Ada-siskon tsemppausta agikisoissa, Yokotai-jengin treffit Kylmälässä sekä Elviksen synttärien juhlintaa sunnuntaina.

Aurinkoista (toivottavasti) viikonloppua kaikille!!! =D