ehkä väsyttää vähän, mutta nyt ei nukuta,
Hei me raksataan taas, mutta ei se kaduta,
oma talo tiedossa, muutto ehkä ennen joulua,
Ei se meidän syy oo,
jos on ruuvit hukassa,
kello takaperin käy,
voi ei, onko aitakin jo vinossa?
Mutta satoi tai paistoi me yritetään,
päästä Vilpolaan jotain pientä väkertämään,
Mä olen pihalla manaillut ”Nyt sahaamaan”
Mutta jengi on poissa tai piilossa vaan
Pidä kiinni hei nyt,
on tämä lauta vääntynyt,
jos vähän väännetään on se kohta seljennyt
Laudat lepattaa märkinä, ne suuttui kai,
kun parisen päivää ne odottaa sai,
Meistä timpureita ei saisi tekemälläkään,
Hyvä että tikapuilla me edes pysytään
Aamuun
Huurteiseen aurinko nousee,
Niin kaunis on maa,
vaikka tasaukseen on vielä aikaa,
ja niin me taas aletaaaaan, uudestaaaaan…
Hei me raksataan taas…”
Kesäloma tuli ja meni ja blogin pito on ollut ihan retuperällä (ja tulee olemaan varmaan vielä seuraavat pari kk) Tämän vuoden loma sujui hieman toisella tavalla kuin aiemmat, sillä me on oltu raksalla, päivästä toiseen. Omaa kotia rakentamassa. Piipahdettiin me loppulomasta muutaman päivän mökkireissulla Karstulassa Sirpan, Sadun ja koiruuksien kanssa, kiitos siitä hengähdystauosta! Muutoin on yritetty leikkiä timpuria ja projektin edettyä kuitenkin kivasti, voisi sanoa, että paikoitellen jopa onnistuneesti. ;)
Nane ja mami Vilpolassa huilitauolla
Tuskin isäntä Vilpola pahastuu, vaikka hänenkin lärvinsä blogissa vilahtaisi, kuvassa siis Atte ja Dea
Vilpolan Villikot - (hyvin tarkkaan) valvovat rakennusmestarimme
Kuumina kesäpäivinä koplan suurta viihdykettä oli kaivella viilentäviä hiekkapetejä itselleen
Vaikka kevät/kesä on mennyt koirien aktiviteettien kannalta hieman köyhänlaisesti, niin päivittäiset lenkit sekä raksalla mukanaolo 24/7 on kuitenkin pitänyt ne tyytyväisenä. Ovat ennalta saaneet tutustua tulevan kodin joka nurkkaan ja ovat hoitaneet vahtikoirien pestiä hienosti. Raksalla kun on vilistänyt ihmistä ihmisen perään, niin poppoo on pitänyt tarkkaa laskua kävijöistä, moni tulija ois jäänyt iteltä huomaamatta ilman koplan ilmoitusta. Murut ovat olleet myös suurena apuna kaikissa raksan hommissa, kuten maalaamisessa ja ruuvaamisessa, mutta eritoten raksaruuan laitossa (tai siis oikeammin sen kerjäämisessä). ;)
Tassunjäljet lattiassa <3 Kopla on aina heti testannut uusien pintojen/huoneiden/juttujen toimivuuden ja raksamiehiä on naurattanut, kun huomanneet näiden rakennustarkastajien "hyväksymisleimat" ;)
Elvari naatiskelee kauniista kesäpäivästä Vilpolan takaterdellä
Poppoo sai lomavieraita heinäkuussa, heillekin piti tietenkin käydä uutta kotia esittelemässä...
Terassien valmistuminen oli poppoosta pop-juttu! Siellä on hyvä löhöillä
Joskus reippaat pikku apurit olivat pitkistä raksapäivistä ihan väsyneitä <3
Väsynyt rakennusmestari Nane <3
Etuterassilla vilvoittelua
Takaterassilla hengailua
Päivän työt pulkassa - Nanea naurattaa
Mun isäni, tutummin "Paavo-pappa", on ollut paljon meitä auttelemassa rakennuksilla. Siitäkös koirat on nauttineet. Papparaista kun on helppo jekuttaa mukaan leikkiin tai ruokakinkereihin. Se tossa totesi, että "Tää Nane taitaa tykätä musta kaikkein eniten, kun se seuraa mua koko ajan. Miksiköhän se seuraa mua kokoajan?!" Syy tähän voi kenties olla hyvin yksinkertainen... "A)Sä heittelee sille jatkuvasti jotakin palikkaa tai keppiä (varsinkin silloin kun se komentaa sua tekemään niin) B)Sä annat sille jatkuvasti herkkuja" Tarviiko koiralle paljoo enempää syitä seurata jatkuvasti?! ;) Lisäksi isällä on ollut koirien kanssa projekti "Ne jaksaa hakea keppiä vaikka koko viikon!" - kuten isä ystävällisesti kaikille halukkaille kuuntelijoille koiristamme kertoo. Projekti on sujunut odotusten mukaisesti; jokainen heitetty keppi on palautunut sen heittäjälle suunnitelmien mukaisesti. Yhteensä keppiä on heitelty varmasti sen viikon edestä. Ei tosin yhtäsoittoa. ;)
Isä ja sen tumma varjo <3
Semmottia. Tulipahan raksaaraksaaraksaa, mutta näin meillä nyt. Ehkä sitten parin kuukauden päästä uudet metkut. =D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti