Syyslomaviikkoa vietelty koiramaisin touhuin. Ilmatkin suosineet lomailua! =D
Maanantaina saimme riekkuseuraksemme lenkille Anun ja shelttityttötrion Pirren, Riinan ja Budin. Dea jäi kotiin lepuuttelemaan, mamma kun arvuutteli lenkin olevan täynnä vauhtia ja villiä menoa. Ja niin se olikin! =D Parin tunnin talsimisen jälkeen kaffeteltiin ja teeteltiin vielä Elvarilassa, pääsi Deakin moikkaamaan kavereita. =D
Kavereiden tervehtimisen jälkeen suuntasimme Dean kanssa kohti Vihtiä, eläinlääkäriin kontrollikäynnille. Dean bongatessa tutun valkotakkisen, sen ilme kerto et "yyyäääh, toi taas", mutta neiti on niin kovin kiltti, että malttoi tutkimuksen ajan pysyä aloillaan. Naamallaan tosin hyvin hapan ilme. ;) Ell:n mukaan turvotus selvästi laskenut ja edelleen ei syytä huoleen. Kuvauksiin ei kannata ryhtyä, koska jalka ei oireile millään tavoin. Jatkohoito; seurantaa ja parin viikon verran kevennettyä liikuntaa. Saa lähteä mukaan lenkeille, mutta ylenpalttista riekkumista vältettävä. Kontrollikäynnille tarvittaessa. Mamia helpotti tieto tästä. Nyt toivomme, että jalka paranee pian kokonaan. =)
Tiistain spesiaalina oli iltaiset rally-tokotreenit Tervalammella. Seuranamme Sari, Ellu, Petra + koirat. Sari oli tehnyt meille radan, jota päästiin testaamaan. Meidän poppoolla oli hurjasti energiaa, huolimatta päiväisestä ulkoilmamyrkytyksestä. Kai ajomatkan aikana nautitut unet palautti suurimman osan virrasta takaisin. Elkun kanssa eka rata meni hihhuloidessa, teki kyllä ihan kivasti, mutta energiaa riitti haukkuun jos toiseenkin. Toiselle radalle saimme energian kohdistettua juuri siihen, mitä oltiin puuhaamassa. Elkku osaa alokasluokan asiat, intoa riittää, häntä heiluu, petraamista vielä energian kanavoinnissa. ;) Dea sitten on aina niin intopiukeen iloinen! Sen ropeli heiluu lakkaamatta, tai vähintään tassut tamppaavat maata. Neidin kanssa rata myös kahteen kertaan. Eka rata senkin kanssa muistutellessa, toka taidokkaammin. Neiti on niin näpsäkkä liikkeissään, että "istu"-kyltin kohdalla se ei ainoastaan ehdi istua, vaan myös vilkutella (tai touhata jotakin muuta) siinä samalla. Mutta se on iloinen, kuten kuuluukin. Dean kanssa harjoiteltiin erikseen paikalla pysymistä ohjaajan kiertäessä koiraa. Dea tahtoo nostaa takapuolen aina tietyssä vaiheessa ennenkuin olen ehtinyt sen kiertää. Otin tähän avuksi "ruokakuppiopin", eli nami naaman eteen, "odottaa" käskyn ja avot, neiti pysyi paikoillaan. Ei otettu kuin muutama onnistunut treeni tätä, en uskaltanut enempää riskeerata. =D Ja sitten Nane, mamman maltillisin pikkuinen. Häntä tanassa, simmut napottaen. Nane osaa myös alokasluokan liikkeet ok. Malttia löytyy sekä intoa tehdä. Yhdessä tekemise riemu on paras riemu (+et siit saa namskaa). =D Nanen kanssa myös tehotreenausta paikoillapysymiseen, samalla "ruokakuppimetodilla" kuin Dean kanssa. =) Kiitos Ellu, Sari, Petra ja karvaiset kaverit treeniseurasta! =D
Keskiviikkona kuljeskeltiin pakkaslukemissa (hurjat -2,5 astetta) iiihanan pitkä aamulenkki, verkkaisan askelluksen saattelemina. Lenkin jälkeen huikopalaksi kuumaa kaurapuuroa, josta koiratkin saivat pikkuosansa. =) Iltapäivästä köpsöteltiin Suvin ja Nästi-vauvan kanssa vielä Kiljavan lenkki. Kaveruksilla riitti taas päivitettävää kuulumisissa, sen verran mölyä pitivät. ;)
Keskiviikko illasta Nane pääsi jälleen koirakylpylälle pulikoimaan kavereiden kanssa. Alkuun herra taas fundeerasi miten sinne veteen kannattikaan mennä, mutta muutaman avustetun kerran jälkeen, herra muisti, että ihan isse sinne voi köpsytellä. Tai Nanen tapauksessa hyppää ja plätsähtää. ;) Palkaksi vallan hienoista plätsähdyksistä sai sitten aina noutaa narupallon sieltä vedestä. =D Loppuun otettiinkin käännösharjoittelua; Nane plätsis-hyppy veteen-> muutamat uinninsivallukset eteenpäin-> pallon houkuttelemana käännös-> pallo palkaksi. Tämä oli kovin mieleistä puuhaa pojalle. =D
Torstaina otettiin astetta rennommin. Aamusta pikkulenksu omalla poppoolla. Iltapäivästä Kiljavan lenkki pitkästä aikaa Ässä-jengin kanssa. Riemua ja riehaa riitti porukan ollessa jälleen koossa! =) Kiitos Satu ja tytöt seurasta! Illasta vielä köpsöttelyä kylillä kera poikien ihan vaan remmissä. Liikuntapainotteinen päivä siis.
Perjantaina lenkkiä oman poppoon kera Kiljavalla aamusta. Hetki siivoilua kotosalla, jonka jälkeen Suvin ja Nästin kera uusiin seikkailuihin. Tai no ainakin lenkille ja verijälkeilemään. =D Käytiin Suvin kanssa tekemässä jäljet metsään, jonka jälkeen vietiin poppoo lenkille, jälkien jäädessä hetkeksi muhimaan. Tehtiin kaksi jälkeä; toinen Elkulle ja Nästille, toinen Dealle ja Nanelle. Elkun ja Nästin jälki kulki osittain ylös pientä kalliota, joten hieman haastetta kehiin. Elkku aloitti. Laittaessani sille valjaat päälle, sen silmiin syttyi pieni pilke; aaaaii noooouu! Lähdössä hetki nuuskimista, suunta selville ja menoksi. Poju vähän viiletti. Melkein koko jäljen se meni ilmavainulla, välillä hauskasti maavainulla "varmistaen" olevansa jäljellä. Palkinto löytyi ja että se maistuikin! =D Seuraavana Dea. Tapansa mukaan se oli täpäkkänä touhuamaan lähdössä hymy huulillaan, häntä heiluen. Ja jumakekka te ette usko! Se oli hiiieno!!! Se haisteli lähtöä ja sano; mä tiedän tän! Maavainulla edeten, tarkasti mutta reippaasti. Meinasi harhaantua puolivälissä, mutta haki hienosti takaisin jäljelle. Ja kaadolla pidettiin bileet!! Voi sitä pikku ilorinsenssaa! Mami oli hiiitusen ylpiänä! =) Viimeisenä Nane. Voi touhauksen touhaus; lähdöllä kuovittiin ja sit mentiinkin puolijuoksulla, maa- ja ilmavainua molempia käyttäen. Oikoikin vähäsen. En tiedä haistoiko jäljen oikoessaan, mutta löysi pian jäljelle takaisin. Ja palkka maistui! Oli vielä lähdössä takaisin jälkeä pitkin nuuskimaan, kuvitteli varmaan ahne pikku poikanen saavansa palkan myös suorittaessaan jäljen toistekin päin. =D Kyllä kopla nautti taas nenätyöskentelystä. Vielä kun ehdittäs muutaman kerran ennen lumien tuloa jäljestelemään, ois kovin kiva. =D
Nyt viikonlopun viettoon poppoomme suuntaa, hiphophei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti