Maanantaisin ollaan käyty uimassa kylpylällä, edellisviikolla pääsi mukaan Dea ja tällä viikolla Elvis läks mamman kanssa polskuttaan. Elvis petraa uimataitoaan kerta kerralta; enää sen tassut ei viuhu vimmatusti veden pinnalla maata hakien, vaan se malttaa uida rauhallisin vedoin, pää matalalla. Onko uiminen niistä sitä superhauskinta touhua? Enpä usko, mutta tekee hyvää niiden kunnolle. Dealle tarvis vähän lisää massaa ja Elvarilta sitä massaa pois vai pitäiskö sanoa kauniisti kiinteytystä. ;)
Onnistuttu ollaankin herran "kiinteytyksessä", sillä nyt kylkiluut tuntuvat jälleen hyppysiin ja lihaa luiden ympärillä on sopivasti. Elvarilta oli lähtenyt kuukauden (parin) takaiseen punnaukseen verrattuna päälle 300g painosta. Elvarilla painoa tällä hetkellä on 6,5kg. Dea neidin olen puolestaan toivonut pikkasen pyöristyvän ja tässäkin ollaan onnistuttu. Kiitos hyvin syöneen neidin! Dealla painoa oli tullut lisää ja päästiin lukemiin 5,8kg. En muista onko neiti vielä ikinä tollasissa lukemissa ollutkaan. Nyt tuntuu käsiin hyvin sopivalta, ehkä vielä hippasen lisää vois tulla. Nanne on vetreässä kunnossa, käsiin erittäin passeli, painoa nuorimmaisella oli 7,45kg. =)
Zen on päässyt torstaisin "Nappistreeneihin" liitelemään. Nappiksia on mukana ollut Nannen lisäksi sen sisarukset Tipi ja Tuima sekä ihanainen pikku bordercollieneiti Mooli. Ollaan otettu joitakin helppoja pikku "radan pätkiä", koostuen hypyistä ja putkista. Lisäksi etenemistä, siivekkeiden kiertoa ja muita pieniä ohjauskuvioita. Meillä mottona on "Vielä me opitaan!", sillä mä olen vähän hukassa agility"slangin" ja ohjausten maailmassa. Kivaa on kuitenkin ollut ja joka kertaa jää fiilis "lisäätätälisäätätä"! =D Sehän se vissiin se pääasia on! =D
Ilmat on olleet hieman suotuisammat kuin aikoihin, joten mettä on ollut ahkerassa käytössä. Kerran pari päivässä (riipuen muista puuhista) lähdetään metsän siimekseen nauttimaan Suomen luonnosta. Helposti tunti pari vierähtää huomaamatta tallustellessa. Lisäksi ollaan yritetty useimpina päivinä tehdä vielä ihan iltasella pidempi remmilenksu, ilman riekkumisia. Elviskin kun on ollut jumitta jo hyvän aikaa, niin ei viittis riskeeraa "hyvää tilaa". =D Lenkkien piristyksenä välillä toimivat kaverikoirat, jotka ilolla vastaan otetaan seuraksi. =)
Vihdoin ja viimein aloitti meidän neiti myös juoksunsa, johan niitä ehdittiinkin vahdata. Ei osais enää tarkempi neiti olla kiertonsa kanssa, sillä edelliskerralla juoksut alkoivat 26.8 ja nyt tasan puoli vuotta myöhemmin 26.2 bongattiin juoksut jälleen alkaneeksi. Meno on vielä kohtuuden rajoissa olevaa, saa nähdä millaiseksi yltyy lähempänä tärppejä. Suunnitelmia "rajujen menojen" varalle on jo pakerreltu. =D Zenillä taitaa juoksuntuoksut sekoittaa sen verran päätä, että se piippaa jo Elviksellekin. Piippaa ja yrittää leikittää, piippaa jälleen. Aina Elvis ei jaksa välittää, mutta joskus se lahjoittaa Nannelle hurmaavimman hymynsä minkä osaa antaa. Olenkin antanut (ja vähän toivonut) Elviksen ilmoittaa nuorelle herralle asiattomuuksista, sillä joka tapauksessa, palliton tai ei, Elvis on Äijä (ainakin pikku ä:llä). Elviksellä saattoi tulla leikkauksen jälkeen ehkä pikkainen identiteettikriisi, kun muutamana kertana urokset ovat erehtyneet sitä lähentelemään ja nylkyttämään. Siksipä Elvis ei pidä ollenkaan uroksista, jotka jäävät sen privaattialueita tutkailemaan tarpeettoman pitkäksi aikaa. Ja tämän pojalle suon.
Pitkään aikaan en ole innostunut kuvaamisesta ulkona. Ei vaan tykkää sormet jäässä räpellellä asetuksia ja arpoa onko valoa tarpeeksi vai ei. Nyt kuitenkin tällä viikolla tein poikkeuksen, kun Maiju ja Luca tulivat lenkkiseuraksi ja ilmakin oli sopiva. Tässä muutamia kuvia naperoisista. Loput löytyy Picasasta.
Nanne puskajussina...
On se rankkaa olla pieni shetlantilainen...
Tämä on leikki, johon meillä ei kyllästytä koskaan...
Minun kaunis Neiti-Näppärä
Meidän kaikki rakkaat <3
Eipä meillä taas sen kummempia. Nautitaan olostamme ja toistemme seurasta! Ihania lopputalven (jippii!) päiviä kaikille! =D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti