Eilen oltiin meidän osalta vuoden viimeisissä näyttelykarkeloissa Suomen kamaralla. Tavoitteena oli käydä yrittämässä saada Maj-Lis Pesoselle viimeinen ERI ykkösruusuketta varten. Isot ilmoitin lähinnä matkakumppaneiksi näyttelyyn. No kuinkas ollakaan, eihän tuo kipsikoipi näyttelyyn voinnut lähteä, joten mentiin vain isojen kanssa. Ykkösruusuketta tavoitellaan Peipposen kanssa sitten ehkä ensi vuonna.
Näyttelypaikkana toimi Kauppakeskus Tuulosen parkkihalli. Pitkästä aikaa oltiin a.)"sisänäyttelyssä" ja b.)parkkihallinäyttelyssä. Voin taas sanoa, ettei kumpikaan järin houkuta hetkeen, ei sisä- eikä parkkihallinäyttelyt. K**ka haisee ja parkkihallin kaiku aiheuttaa päänsärkyä. Muuten näyttelypäivä oli mukava, vaikka odottelua se pääasiassa olikin. Naureskeltiinkin, että on tää hilpeetä touhua; odotat eka kahdesta kolmeen tuntia, käyt 3min kehässä, taas odotat tunnin ja taas pääset kehään pariksi minuutiksi ja sitten se on kiitos ja hei. Ja tästä ilosta vielä maksatkin. =)
Tuomarina shelteillä toimi Helin Kasuk-Tenson, Virosta. Sama täti immeinen, jonka kehässä käytiin vähän päälle kuukausi sitten Kouvolassa. Liki samanlaiset arvostelut saatiin kuin aiemmallakin kerralla. Tässä arvostelut tuloksineen:
Dea
"Erinomainen tyyppi ja sukupuolileima. Hyvin vahva luusto. Kaunis pää. Upeat tan-merkit. Hieman kookkaat korvat. Hyvä kaula. Hieman pitkä lanne. Erinomainen eturinta ja rintakehä. Hyvät etu- ja erinomaiset takakulmaukset. Hyvä liikkeet, upea turkki."
AVO ERI
Nane
"Erinomainen tyyppi ja sukupuolileima. Voimakas, maskuliininen uros. Hieman nokiset pään merkit. Kuono-osa voisi olla hieman täyteläisempi. Hyvät korvat. Kaunis ylälinja. Erinomainen eturinta ja rintakehä. Riittävät etukulmaukset ja erinomaiset takakulmaukset. Hyvä häntä, turkki ja liikkeet."
AVO ERI3
Nanen rintakehää koittaessa tuomari totesi "Waauuu". Ilmeisesti pojan raamit olivat siis mieleen. Dean runkoa koittaessa kommentoi "Ohoh". Tiedä sitten oliko se hyvä vai ei. ;) Dean nosteaessani pöydälle totesi lisäksi, että "sulla on vääränvärinen koira", tämä toteamus jäi arvoitukseksi?! =O
Nyt on Suomen kehät tältä vuodelta meidän osalta paketissa. Monta mukavaa näyttelyreissua on taas tehtynä ja monta mukavaa muistoa talletettuna. Tänä vuonna ollaan lähdössä vielä isojen kanssa Viron Rakvereen näyttelyreissulle, jolta odotukset eivät järin korkealla ole. Reissua kuitenkin muutoin innolla odottaen. =)
Toipilaalta terveisiä; kaikki hyvin. Leikkauksesta kulunut kohta neljä viikkoa ja aina päivä kerrallaan eteenpäin mennään. Aitausapinan elämään Maj on sopeutunut hyvin. Tosin aina vaan enempi pitää viihdykettä olla, jotta ei tylsistyisi. Ulkona ollaan jääty välillä haistelemaan tuulia ja ihmettelemään ohikulkevia ihmisiä, koiria, autoja, putoavia lehtiä jne. Nämä mielenvirkistysulkoilut ovat kyllä olleet hyväksi. Kova kaipuu Majlla tuntuu olevan isojen kanssa telmimistä. Välillä pitävät sellaista mölinää aitauksen raoista, ettei uskoisi. Ollaan harjoiteltu naksuttimen kanssa ihan höpöhöpö-juttuja, kuten luun/lelun nostamista maasta, tassun antoa ja sitten vahvisteltu näitä istu/maahan juttuja. Kosketuskepillä ollan tehty pientä "jumppaa" (kiitos Tuula vinkeistä), eli niskan taivutuksia ja kaulan ojennuksia. Nämä "temppujumppahetket" rauhoittavat mukavasti Majta, kun saa käyttää hoksottimiaan ja keskittyä johonkin. Paljon ollaan myös ihan vaan leikitty ja hellitelty. "Missä Böörrteee ooon?" on raikunut useampana iltana, kun olen piilotellut Majn mielilelu-Börteä aitauksen eri piilopaikkoihin (joita nyt kovinkaan montaa ei ole). Ja sitten on Börteä etsitty. Ja voi sitä riemua kun se kamu löytyy. ;)
Ensi viikolla on kolmas kipsinvaihto, pidetään peukut pystyssä, että kaikki olisi kuten pitääkin.
Syksyisiä, kauniita päiviä kaikille toivotamme!
Koko porukka parvekkeella syystuulia haistelemassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti