keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Poijjaat liitää

Koitan kesken viikonkin rustata vähän kuulumisia, ettei niistä aina venyis sellaisia pitkiä rimpsunrampsuja. Vimppa viikko ennen lomaa lähenee uhkaavasti loppuaan ja emännällä töissä riittää jobia saattaa hommat "kesäkuntoon" sijaista varten. Tästä huolimatta me ollaan oltu hyvin reippaita kolmen koplan kanssa myös iltaisin. Pitkien metsälenkkien lisäksi poijjaat pääsivät alkuviikosta liitelytunnelmiin ja Elvari lisäksi vielä pikaiseen rallytokon ketkutukseenkin.

Elvari oli tapansa mukaan liekeissä huomatessaan minne pääsi! Rata rakennettiin pikapikaa, kun koko ryhmä oli tällä kertaa paikalla. Ohjauksen suunnitteluun käytettiin taasen hyvä tovi, paremmin suunniteltu kun on melkein jo puoleksi tehty. ;) Tässä tämänkertainen rata.



Muutoin sain suunniteltua oman ohjauksen ihan ok, mutta heti ekat hypyt ja takaakierto tuotti mulle päänvaivaa sekä se, miten selkeästi saan lähetettyä A:lta putken oikeaan päähän. Onneksi kouluttaja tuli jelppiin ja kertoi eri vaihtoehtoja. Niiden avulla lähdettiin koittamaan. Pari kertaa saatiin ekat hypyt tehdä ennen valon syttymistä mamin nupissa ja sen mukana tuomaa grande onnistumista! Seuraava onkkelma kohta tuli, kuten olin ajatellutkin, A:n jälkeisellä putkella. Mä lähetin Elviksen suoraan väärään päähän putkea, peittäen sen oikean pään itse totaalisesti. =/ Tätä otettiin ihan erikseen muutaman kerran, A+putki, jotta mä sain hahmotettua kuinka mun tulee edetä, että saan Elviksen sinne minne haluan. Lopulta mun napakoittaessa käskytystä ja viemällä oman kroppani sen putken suun edestä pois, se onnistui! Ja niin tuli jesjes fiilis! =D Sitten uudelleen kokonaan alusta. Ja se sujui hienosti! Me mentiin reippahasti rillutellen ja Elvis oli vallan mainio pikku agiliituri! =) Emäntä jopa muisti suunnittelemansa ohjaukset ja rata meni kuten piti. Kepeillä Elvis keksi jostain ihme syystä tulla aina toiseksi viimeisestä välistä ulos, joten kepit otettiin muutamaan kertaan ihan yksikseen. Pitkä tauko tekee tehtävänsä, se selkeesti muistaa miten niitä mennään, mutta pitäisi saada opetettua varmemmaksi (ja mun pitäs opetella hiljalleen pysymään poissa edestä käsineni). =)

Sopivan haastava rata meikäläiselle ja taas opin paljon uutta. Ja Elvari se on aina yhtä muru Töyhtöhyypiö mamman kanssa liidellessä <3 Jäähdyttelylenkille Elvari pääsi vielä russeli-Pyryn ja tämän "isoveikan" labbis-Andyn kanssa. Elvari innostui juoksentelemaan uusien kamujen kanssa ihan tosissaan. =)

Käytiinpä agitreenien jälkeen vielä kuokkimassa Sadun ja Tanjan rallytokotreenejä. Elvari pääsi tekemään kerran radan ja meno oli aikas Elvaria; aina askeleen mammaa edellä. ;) Vaan kerrankin se ei kompunnut heti lähdössä ja joka välissä missä olin liian hidas liikkeissäni. Liekö pohjalla olleilla agitreeneillä ollut vaikutusta?! ;)

Nane pääsi vuorostaan liitelemään keskiviikkona Puolarmaariin shelttiagilityyn. Tällä kertaa herra ei ollut enää haahu, kuten viimeksi. Ehkä nyt kun paikka oli tuttu ja kamut kanssa, ei aika mennyt enää niiden kanssa tohistelemiseen. Saattaa myös olla, että mammalla olleet astetta paremmat namit auttoi myös osaltansa. Pieniä ohjauskuvioita ja etenemistä tuli harjoiteltua tällä kertaa. Hyppy-hyppy- mutkaputki. Näillä menntiin. Emännälle ei Nadjan yksinkertaiset, selkeät ohjeet aina menny perille ekalla kerralla ja vähän omia ohjauskuvioita tuli sovellettua. ;) Pääasia, että Nane teki reippaasti ja oli vallan taitava pieni mies, mamman haahuilusta huolimatta. Jonkin verran Nane on saanut varmuutta itsenäisempään etenemiseen, vaikkei ihan vielä itse kovin esteitä haekaan, vielä kun saatais emäntäkin luottamaan siihen pikkumieheensä. Muiden ollessa vuorossa, sai itsenäisesti harjoitella kontakteja sekä verkkokeppejä. Verkkokepit Nane hoksas aika äkkiä ja hienosti lähti pujottelemaan kohti namikuppia. Kontaktit otettiin myös namikupin kanssa ja saatiinkin monta onnistunutta suoritusta, tässä meille projektia kesälomalle. Kivat treenit, hyvä mieli! Ensi viikkoa odotellessa! =D

Loppuun vielä muutama kuva menneeltä viikolta koplalaisista.

Nane the Man


Elvari mamman muotoilemassa kesätukassaan ;)


Astetta hurjempi Elvari


Päivänsäteemme Dea


Tässä Tepsun The Älyvapaa ilme, kun se lähtee kukkuillessa tulemaan luokse. Korvat taakse, lievä takakeno ja menoks!


Ja tässä syy miksei Nanesta saa lenkeillä juurikaan kuvia; sillä on aina muita projekteja menossa, joita ei vaan voi jättää kesken...


Mukavaa loppuviikkoa kaikille! =D

sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Hömpsät treenaa

Perjantai-illan ratoksi suunnistettiin Satun ja Tanjan kanssa Imppareitten kentälle treenaamaan rallytokoa. Meiltä treeneihin pääsi Nane. Tanjalla oli kyltit, telineet, törpöt ja kaikki vermeet viimesen päälle. Kyllä kelpas treenata! Alkuun naperot saivat ihmetellä berhantilaisia; "pientä" 9viikkoista Reino-poikaa sekä niitä vähän isompia, Rauhaa ja Toivoa. Nanesta Reino oli ihan jees, siihen malliin se haisteli pikkumiestä ja vähän huiskutteli häntäänsäkin. Isommillekaan ei tarvinnut puhista, tosin niitä ihailtiin vaan vähän kauempaa. =)

Emäntä oli ollu taas hiukka ajattelematon, ottanut matkaevääksi vain kaapin perukoilta löytämiään kuivahkoja lihatikkuja.. Nane niitä kentän reunalla makusteli, mutta päästessään vuoroonsa se tuumas, et syö sää tikkus mä nuuskin nyt. Onneksi Tanja riensi hätiin ja antoi mulle astetta parempaa herkkua, broileripullia, ja johan sain pikkumiehen kuulolle. Taitavasti Nane muisti ja osasi, mamman mokailuista huolimatta. Nane on alkanut oppia sivulletulon molemmilta puolilta! =) Muutamia kertoja ollaan harjoiteltu oikealta takaa kiertäen sivulletuloa ja yhtäkkiä Nane on alkanut tarjota sitä itse! =) Hiphei mun viksua poikaani! Mulla on vaan se paha tapa, että mä kerta kerralta vahvista käsimerkkien oppimista, en käskyjen. Pitäis alkaa päästä niistä käsimerkeistä eroon ja vahvistaa käskyjen osaamista. No kuhan aikamme tankataan, eikös se hiljaa hyvä tule?! =)

Rallytokotreenien jälkeen Satun tytöt ja meirän Nane pääs vielä koittamaan viereiselle kentälle vähän agia. =) Satu opasti kontaktien opettamisessa ja ne voiskin olla meille kesälomaprojektina Nanen kanssa. Lisäksi sisaruspari pääsi ihka ekaa kertaa koittamaan A-estettä! Eka kerta Nanelta sujui ok, toisella kerralla se meinas vähän lusmuta suorittamisessa. Muutaman kerran jälkeen se hoksas, et täähän olikin ihan kiva juttu ja vähän innostamalla "mikäsielläon, minnemennään"-hihkuilla se alko jo nykiä hihnassa kohti A:ta. Ja loistavasti saatiin innokkaita suorituksia aikaiseksi! =D On se vaan kuulkaa hurjan näköistä koiran vinkkelistä kattottuna, kun A näyttää päättyvän taivaaseen lentoon. Miettii jos itse ajaisi autolla tuntemattomalla tiellä, joka jyrkkenee niin, että näet vain taivaan, etkä tiedä mitä on tulossa. Kyllä se ehkä itellenkin pistäis vähän jarrupoljinta painamaan. =) Mutta kun tie tulee tutuksi, sitä uskaltaa antaa mennä! =D Näin.

Lauantain aamulenkin jälkeen mä kaappasin meidän prinsessan mukaani Imppareitten kentälle privaatti agitreeneihin mun kanssani. Otettiin heti Nanen kurssin annit käyttöön ja harjoiteltiin samoja harjoituksia Dean kanssa. Kolmen hypyn suoralla harjoiteltiin etenemistä ja valsseja. Mistä kummasta Dea onkin oppinut paikoillaan olon?! Ollaanhan me sitä "harjoteltu", mutta ei ihan tosissaan kuitenkaan. Ajattelin kuitenkin koittaa, josko neiti pysyisi odottamassa ekan hypyn takana, että mä ite voisin mennä toisen hypyn taakse kutsumaan. Niinhän se neiti istus kun tatti siellä "odottaa"-käskyn kuultuaan eikä yrittänyt kertaakaan varastaa lähdössä! Voi miten mamma oli ylpeä!!! Niimpä me saatiin oikein onnistuneita suorituksia aikaiseksi. Dea reagoi heti välittömästi, jos mun liike lakkaa edes hetkeksi, se kun ei vielä hae kovin itsenäisesti esteitä. Joten mun on "saatettava" se loppuun asti hyvin huolellisesti. Neiti tulee oikein mukavasti käteen kiinni "täällä"-käskystä, tämä on musta erittäin hienoa! Lisää pitäisi harjoitella itsenäistä etenemistä neidin kanssa, jotta saataisiin varmuutta etenemiseen.

Harjoiteltiin Neenan kanssa myös kontakteja namikupin avulla. Alkuun otettiin ihan puomin alastulolta, pysäytys kontaktilla (remmillä avustettuna) ja vapautus kupille. Nepsu oli aikas eripätevä tyttö ja hoksas hirmu nopsaan mistä oli kyse. Otin sitten pannankin pois ja neiti oli hieno! Pysäytys käskyllä (ja käsimerkillä) ja vapautus kupille. Muutamaan kertaan neiti tosin ennakoi ja istahti ylemmäs kontaktille oikein täpäkkänä. =) Uskaltauduttiin muutamaan kertaan ottamaan myös puomin päältä lähetettynä ja onnistuneisiin pysäytyksiin oli hyvä lopettaa ne kontaktitreenit! Rengasta otettiin muutama kerta ja Nepsu selkeesti muisti joskus tätäkin tehneensä! =) Meillä oli Hömsän kanssa hirmu kivaa! =)

Loppuun lavasteltiin hieman tilanteita, jotta mamma saisi kuvailtua Nepsua. Neitiä ei kuvaussessionkaan aikana hätkäyttänyt viereisellä kentällä meneillään olevat suojelukokeet, josta ruoskan läiskintää ja kovaa komentoa kuului tämän tästä. Kilttinä tyttönä se poseerasi, välillä suojelutreenejä seuraten. Neena presents.

Harjoittelin kontaktien ottoa, kas näin!


Emäntä oli kovin ylpeä minusta, sietikin olla, niin hieno minä olin!


Täältä tullaan, jiiihaaa!!!


Näin hienosti minä tyttö hyppään!


Kukkuu, huhuilee hymytyttö!


Kivat treenit oli, sitten alkoi ramaisemaan!