Viikolla ollaan taas ahkeraan treffailtu kavreita lenkkien merkeissä. Tutut Luca, Saana, Sani, Tipi ja Nuppu ovat toimineet riehutusseurana kolmen koplalle metsissä ja hauskaa on ollut! Me sitten nautitaan noista kaverilenkeistä, ei tarvii nelisteen talsia samoja mettiä. Sitäkin tulee kuitenkin tehtyä ihan riittämiin. =)
Torstaina saatiin vierailulle Dean kasvattajamamma Sari kera mittel Karkin ja collieneiti Venlan. Kahvittelujen jälkeen meidän kolmen kopla lähti esittelemään meidän lenkkimaastojamme vieraille. Kyllä riitti Karkilla ja Venlalla virtaa nuuskutella uusia tuoksuja, tais olla maastot mieleiset. Dea oli hyvin otettu kasvattajamamin visiitistä, tulihan se katsomaan juuri häntä, "niin niin niin raskaana olevaa" kasvattiaan. ;) Valeraskauden oireita diagnosoitiin neidille ja neiti oli sitä mieltä, että hän on nyt jotain todella Tärkeää.. =D
Perjantaina käytiin metsälenkillä poppoon kanssa, jonka jälkeen pakattiin laukut reissua varten. Tyttöjen Seinäjokiturnee alkoikin heti iltapäivästä, kun kävimme hakemassa kylältä kyytiin Satun ja Sanin sekä Ilsen ja Nupun. Kurvailtiin siitä sitten Riksusta vielä poimimaan matkaan Marillan ja Milan ja reissu alkoi. Autolla jyttyytystä neljä tuntia + tunnin ruokis ja perillä oltiin. Selkä huuti armoa pitkästä istumisesta, mutta seura piristi mieltä. =) Hotellimme sijaitsi aivan Seinäjoen keskustassa ja tavarat purettuamme lähdimme pikkuiselle lenkille joen varteen. "Tytöt tahtoo pitää hauskaa"-laulu kuvastaa hyvin neitiporukkamme mielialaa. =D Hauskaa riitti ja neideillä yhteiset leikit ja tohinat oli tyttömäisen hupsuja ja vallattomia. =) Illalla juhlistettiin Sanin komeaa nollavoittoa viimeisimmistä agikisoista ja sen myötä nousua kolmosluokkaan (Hienoa Snippy!); emännät juhlisti kuplajuoman voimalla ja koissut herkkuluiden, Sani tarjos! ;) Yö sujui rauhaisasti, neidit tais olla hieman uuvuksissa pitkästä ajomatkasta ja illan tohinoista. Aamulla sitten pakkailtiin, syötiin ja valmistauduttiin päivän näytelmiin. Lähdettiin ajoissa näyttelypaikalle (joka siis sijaitsi ihan kivenheiton päässä hotellista) tsemppailemaan ekana kehävuorossa olevaa Nuppua. Hienosti Nuppu ketkusikin itsensä issikoiden VSP:ksi! =)Shelttikehän laidalla tavattiin tuttuja kasapäin ja turinaa riitti, katsottavaa myös, jos kehänkulkua malttoi seurata. Dea oli hyyyvin tylsistynyt ja sitä nukutti ja nukutti. Vasta Ilsen antamat paistipalaset sai neitiin todella eloa! =) Neiti olikin sitten kehässä oma täpäkkä itsensä; kovaan ääneen vaati namia, kun palvelu vähän tökki. Sen verran neiti malttoi kuitenkin rauhoittua, että saatiin "virallinen osuus" kunnialla lävitse. Deamaiseen tyyneen tapaansa se antoi kopeloida ja malttoi seistä ja liikkua. Lopullisena tuloksena Nuo EH4 ja kiva arvostelu. Mamma oli iloinen! =) Sani-neiti kävi vielä omasta luokastaan pokkaamassa Avo Eri3 tuloksen ja siihen oli hyvä päätellä poppoomme reissua Seinäjoella! =) Takaisin ajeltiin hieman väsyneinä, mutta onnellisina. Eikä mikään voita kotiinpaluuta; niin kiva kun se reissussa onkin olla, on se moninkertainen ilo palata kotiin! Ainakin jos siellä odottelee kaksi ihanaista pippurisilmää.. =) (Ja tietty se isäntäkin) =D Suurkiitos Satu, Ilse, Marilla ja tytöt kivasta tourneesta Seinäjoelle! =D Ens vuonna sit uusikin uusin metkuin... ;)
Kotona ehdittiin pikaiset yöunet nuunutella ennen seuraavia koitoksia. Aamusta ehdittiin tehdä metsälenkki kolmen koplan kera ja sitten jo taas kaartoi tuttu Suzuki pihaamme, ratissa Satu ja apparina Tipi. =D Suuntasimme pentunäyttelyyn Lahteen. Matka tuntui ihanan nopsalta, kun vertasi Seinäjoelle ajelua ja tuossa tuokiossa olimmekin jo perillä. Parkkihalli oli luksusta verrattuna Kotkan halliin; lämmin, ei-niin-kaikuva, eikä tällä kertaa edes pölyt/hiekat pöllynneet siellä. =D Rampilla lapset tuumas mikä tää juttu on, mutta haliin päästyään ne aloitti tutut Nappisten tujuumisleikit. =) Paria korvan heilautusta haukkumisille kummepaa ei Zen tehnyt. Mammaa komennettiin namitarjoiluissa senkin eestä. Poikapennut alkoi ja Zen oli ihan eri maata kuin viimeksi; nyt se temputteli ja oli pirtsakka. Pöytäily Zeniltä sujui hienosti; hampaat annettiin katsoa, samoin roplata pallit ja kulmaukset ja turkit ja.. Ei peruutellut tai istunut. Liikkuminenkin sujui kivasti (tahtoi osittain mennä hieman tokoseuraamiseksi). =) Seisottaessa tuomarin pöydän edessä tuli tuomari varta vasten kumartelemaan koiran suuntaan, Zen väisti viereeni. Zen palasi takaisin eteeni ja tuomari teki saman "kokeen" uudelleen, Zen väisti. Tämän johdosta tuomari katsoi Zenin olevan "liian varautunut tuomarin suhteen". Hieman kummastutti tämä "testaaminen", sillä kaikkia pentuja ei "testailtu". Osa toki selvästi kieppusi jo pöydällä, liekö siksi, en tiedä. Ei tainnut kyllä muutenkaan poika olla tuomarille kovin mieleen. Eipä tainnut olla koko ryhmä; sanoi, että on "aika epätoivoinen luokka", kun yhdellä kivespuutos, yksi väisti, yhdellä vääräasentoiset hampaat. Vsp-pentua ei siis koskaan tässä näyttelyssä valittu. =) Ihan kiva arvostelu kuitenkin saatiin, tuloksena Pek2 ja todella hyvä mieli jäi kokemuksena! =D Paaaaljon parempi kuin Kotkasta! =D Sisko-Tii kävi sitten vielä keikistelemässä itsensä upeasti narttupentujen kolmoseksi. Hieno sisko! =D Kiva reissu, jonka jälkeen Zen pääsi vielä sisko-Tiin kanssa riekkumaan (jesta että ne vaan jaksaakin ja jaksaakin), kun mamma sai akupiikit kehoonsa. Huh, että sen jälkeen osaakin väsyttää. Nyt iltatohinat koko lauman kanssa suoritettu, joten oiskos aika pötkähtää sohvalle töllötintä vahtimaan! =D
Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille! =D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti