Hitaasti mutta varmasti on sujunut myös Majn kuntoutuminen. Kuukausi kuntoutusta takana ja edistystä on nähtävissä. Viikoittain olemme käyneet tsekkauskäynneillä fyssarin luona ja tehneet ohjeiden mukaisesti kotijumppaa sekä venyttelyt päivittäin. Joka viikko jumppaan on lisätty uusia elementtejä ja päivittäisten lenkkien pituutta on pidennetty 5min per viikko. Nyt saamme tehdä jo kerrallaan n.50min -1h pituisia lenkkejä. Tosielämässä tämä tarkoittaa arkiaamuisin 30min-50min lenkkiä, päivällä pisintä n. 1h lenkkiä ja illalla vielä 30-50min lenkkiä + pissatuslenkit päälle. Lenkeillä tehdään jossakin välissä temponvaihtoja ja harjoituksia, joita lenkeille olemme saaneet. Hienosti on jalka kestänyt mukana menossa, ei turpoa/kerää nestettä, ei ontumista/aristusta tms. Se joka jalan kohtalosta ei tiedä, ei liikkeistä osaisi ikinä sanoa siinä mitään vikaa olleenkaan. Käsin kopeloimalla voi tuntea pientä arpikudosmuodostumaa jalan sisäsivulla, muuten jalka tuntuu oikein hyvältä.
Viime viikolla ensimmäistä kertaa Maj sai olla metsälenkillä flexissä, isojen ollessa vapaana. Hienosti neiti malttoi mennä melko rauhassa, vaikka isot (lähinnä Dea) kävi vähän väliä hakemassa leikkiin ja haastamassa juoksukisaan. Flexilenkkeilyn tarkoituksena on antaa Majn kropan taas tottua hieman vauhdikkaampaan menoon pikkuhiljaa, kuitenkin niin, että mä olen vahtina flexin päässä, jos meno äityy turhan railakkaaksi. Olisihan se aika radikaalia päästää suoraan vapaaksi pitkän "rallittoman" kauden jälkeen.
Viime viikolla tapahtui myös suuri muutos kotona - Majn aitaus on purettu! =) Neiti saa osallistua normaalisti kotona arjen touhuihin ja riivata taas isoja mielensä mukaan ;) Vapaana olo sisätiloissa sisältää toki myös hyppimistä sohvalle jne, mutta fyssarin mukaan jalka sen lähes satavarmasti jo kestää. Rallittelua ei sisätiloissa jalan kiertymisvaaran vuoksi edelleenkään sallita. Yksikseen on Maj saanut lelujensa kanssa sisällä juoksennella, mutta heti jos isojen kanssa meno villiintyy, olen puuttunut peliin.
Ensi viikon fyssaripäivänä olen varannut myös Koirakylpylältä uintivuoron; ensin fyssari käy Majn läpi ja tulee sitten kanssani uittamaan neitiä. Voi miten iloinen olenkaan, kun ollaan jo tässä vaiheessa, että päästään uimaan ja siellä kuntouttamaan lihaksia. Nyt kintereen pitäisi jo kuulemma kestää vahvemmatkin potkuliikkeet, mitä uinnissa tulee.
Nanekin pääsi fyssarin käsittelyyn muutama viikko sitten. Pojalla ei ihmeempiä ollut; lanneselkä oli hieman jähmeä ja saisi olla takaosastaan hieman elastisempi, muuten oli kaikinpuolin kunnossa. Saimme ohjeita takaosan elastisuutta parantamaan ja kehoituksen ½-1vuoden päästä uudelleen tsekkaukseen. Dea-neitikin pääsee tässä Majn käyntien yhteydessä vielä käsittelyyn ja tsekkaukseen. Majn käynnit ainakin toistaiseksi jatkuvat viikoittain - kahden viikon välein, jatkossa ilmeisesti tarkoitus harventaa käyntejä. Fyssari sanoi realistisen tavoitteen olevan vapaus uudeksi vuodeksi! =) Ja mua alkoi jännittämään kovin. Mä stressaan jo nyt sitä pannan poisottoa ensimmäisen kerran, kun vapaus koittaa. =D No vielä tässä on aikaa. Olen niin iloinen, että leikkaus ja kuntoutus kaikkineen on sujunut niin hyvin. Jossakin vaiheessa pelko hiipi mieleen, meneekö kaikki liiankin hyvin? Tietenkin jatkossa on aina riski, että jalka vaurioituu uudestaan tai toinen jalka tekee saman tempun. Sitä emme nyt ala kuitenkaan vielä manailemaan.
Hyvää itsenäisyyspäivää ja joulunodotusta kaikille!
Tässä mamin muruset päikkärikavereina - läheisyys lämmittää <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti