Pärnu 2013

Viime torstaina otimme suunnaksi Viron maisemat, kun lähdimme Pärnun kolmipäiväiselle näyttelytourneelle. Matkaseurana meillä oli Marianne, shelttipentu-Minni ja pikkumusta pommipoika Brassi. Matkaa taitettiin rattoisasti karavaanareina.

Tässä kartturi-Maj Tallinnan satamassa tähystämässä


Matka Pärnuun sujui hyvin ja pian olimmekin perillä jo ennestään tutuissa maisemissa, Konsen leirintäalueella, jossa pari vuotta sitten myöskin yövyimme Pärnun näyttelyreissun yhteydessä.

Suur-Joen rannalta


Lenkkimaisemia leirintälueen lähistöllä


Leirintäalue oli tupaten täynnä asuntoautoja ja -vaunuja, lapsiperheitä ja koiraporukoita. Silti saimme yömme nukuttua hyvin, sillä alueella oli myös kovin rauhallista. Leirintäalueen henkilökunnan ja muiden kanssaeläjien suhtautuminen koiriin oli oikein positiivista. Lisäksi alue oli siisti ja hyvällä paikallaki vielä. Jäi taasen hyvä mieli tuosta paikasta.

Kuvaa leirintäalueelta


Perjantaina oli ensimmäisen näyttelyn vuoro. Kyseessä 1- ja 5-ryhmien ryhmänäyttely, jossa tuomarina toimi Tanskassa asuva Tuula-Maija Tammelin. Tuomari, joka selkeästi nautti koirien arvostelusta ja näyttelyssä tuomaroinnista, oli hyväntuulinen, kohteli koiria erittäin kauniisti ja jutteli esittäjille mukavia.

Nane oli vuorossa ensimmäisenä. Innoissaan poika kärkkyi nakkia ja oli kovin valpas, reipas esiintyjä. Tuloksena vallan mahtavasti AVO ERI1, PU3 ja SERT! =) Jei! Tämä oli laatuaan toinen serti Viron maalta. Arvostelu kuului näin: "4 years male. Handling - showing very well. Balanced head. Lovely a little round eyes. Could show little more neck. Well angulated rear. Good topline - coat quality. Moves easily. Alert boy."

Maj oli vuorossa seuraavana, esiintyi nätisti ja oli sievänä. Tuloksena Majlle JUN EH seuraavan arvostelun kera: "10 months old. Excellent attitude. Feminin. Naturally immatured but have good frame. Good bone. Good coat quality. Moves with lose. Should have better front assembly."

Viimeisenä kehään pääsi karkeloimaan Dea, joka oli taas vallan villillä näyttelytuulella. Dealla kun on kaksi näyttelymoodia; toisinaan sen ilme ja olemus kertoo etä nyt mennään "evvk"-moodilla tai sitten sillä on tämä vilimoodi, jolloin sen naama nauraa ja se komentaa mua kovin kuuluvasti ja käskevästi. Onneksi sentäs komennus käy vaan kehän laidalla, ei itse arvostelun aikana. Nyt oltiin siiss villillä tuulella ja neiti oli niin täpsäkkää, niin täpsäkkää. Ja kannattihan tuo, mun mielestä niin karvaton otus, ottaa mukaan matkaan ja viedä ihan kehään saakka, sillä villikoi itselleen lopulta tuloksen AVO ERI1 PN5 SERT! Jei taas! =) Tämä oli Deallekin laatuaan toinen serti Viron maalta. Arvostelu kuului näin: "5 years, good bitch allthrough. Lovely head, Really alert. Handles well. Good neck. Good angulations front. Stands paralelle. Good topline - croup. Very good coat. Good frame. Moves ok all sides."

Siinäpä sitten hihkuttiin! Viikonlopun tavoitteet saavutettu ja ylitetty, loppureissu tuloksineen on bonusta! Alla kuvassa iloinen serti-kaksikko! P.s. Voitteko kuvitella, etten ottanut kamerakameralla ainuttakaan kuvaa koko reissusta?! Vaikka olin raahannut jopa läppärin mukan sen varalta, jos pitää siirtää kuvia koneelle muitikorttiin tilan saamiseksi. Eip tarvinnu ei. Joten nyt kertomusta kuvittaa Smamungilla otettu känniräpsyt. ;)

Iloinen kaksikko ruusukkeineen


Pikkutytöt kurkkimassa leirintäalueen menoa asuntoautosta käsin


Seuraavana päivänä vuorossa oli KV-näyttely, Kalev-Stadiumin helteessä. Tällä kertaa shelttejä oli tuomaroimassa persoonallisen oloinen täti-ihminen Puolasta, Anna Redlicka. Hieman ilottoman oloinen tuomari, mutta koiria käsitteli kauniisti ja PittuPunnille soi jopa vienon hymyn ja suukon päälaelle.

Ensimmäisenä vuorossa oli Nane, josta tuomari lausui seuraavaa: "Tyypillinen maskuliininen pää. Maskuliininen ilme. Hyvä kaula. Runko hieman tukeva. Kantaa häntää korkealla. Hyvät kulmaukset." Tällä arvostelulla irtosi puolalaistädiltä AVO EH. Arvostelusta päätelleen tukevuus ja korkea hännänkanto olivat syynä laatuarvosteluun.

Seuraavana Maj-Lis Pesonen. Pikku sievästä tuomari oli tällaista mieltä: "Hyväntyyppinen. Feminiininen pää. Hieman pienet korvat. Hyvät mittasuhteet ja kulmaukset. Erinomainen liike." Tällä kaikinpuolin hyvällä arvostelulla Majlle tulos JUN ERI3. Ryhmässä liikkuminen sijoituksi jaellessa ei ollut ihan Majn tähtihetkiä, se kun alkoi jahdata edellä menevän häntää ja ilmeisesti kuvitteli kyseessä olevan hilpeä hippaleikki eikä esiintyminen kehässä. ;) Mun hassu pikkuinen!

Dea oli vuorossa viimeisenä. Esiintyi jälleen iloisesti, nakkia ajoittain kovasti komentaen. =) Deasta loihti lausumahan Redlickan täti seuraavanlaisesti: "Erinomainen tyyppi. Pitkä pää. Hyvät korvat. Hyvä yälinja. Liikkuu ok, pitkällä askeleella." Ilmeisesti liikkeet eivät sitten täysin olleet tämän tädin mieleen?! Tyytyväisinä poistuimme kuitenkin areenoilta iltapalaa Pärnun keskustaan mutustamaan.

Pikku reissaajat


Asuntoautoelämä tuli tutuksi. Tässä kyttäämässä leirintäalueen elämää Dea ja Nane


Viimeisenä aamuna heräiltiinkin jo aikaisemmin tavaroita kasaan laittamaan. Kehävuorotkin alkoivat muita päiviä aiemmin. Tässä kopla aamutunnelmissa.


PiliPunni Pesonen tyytyväisenä kepin kanssa reuhaamassa


Dea-tyttö taitaa kiivaasi pohtia päivän agendaa


Näyttelypaikalla oli jälleen Lämmintä. Pikkumustann kehävuoro oli heti aamusta, mutta shelttien kehävuoroa jouduimme odottelemaan muutaman tunnin. Leirin pystytimme shelttikehän laidalle, josa tosin arvoosteltiin muutamat muut rodut ensin.

Nane ja Maj kyttäämässä kehien kulkua


Rankkaa oman vuoron odottelua...


Maj otti vuoroaa odotellessa astetta rennommat kauneusunet


Heräsi ja ihmetteli miksi mami häiritsee hänen prinsessuutensa päikkäreitä


Tällä kertaa sheltit tuomaroi Miroslaw Redlicki, Puolasta. Edellispäiväisen tuomaritädin aviomies. Puolalaisella tuomarisedällä hymyä riitti ja vaikutti iloiselta sedältä. Tutki ja käsitteli koiria hyvin. Setämies joka veti tiukalla linjalla koko näyttelyn ajan, laaturvosteluskaala oli aikalailla kokonaan käytössä.

Ensimmäisenä kehään töyhtötti itsensä Nane, joka riemastui vallan kovasti, kun iskin sille näyttelyremmin kaulaan ja se näki vilauksen namipussukasta... Se ei tiennyt miten päin se olisi nakin toivossa kieppunut. Siis kehään iloisin milin ja korkean hännän kera! =) Tuomarisedältä saatu arvostelu: "Great porportions. Good head. Paralell laws?? of profile. Good muzzle. High tailset and carriage. Shezed??? croup Good hind angulations. Movement quite ristricted." IHan kaikkea en arvostelusta saanut selvää, kehäsihteerin käsiala oli sen verran tuherrusta osan sanojen kohdalla. Tuloksena AVO EH. Muuten siis ilmeisesti setämiehen mieleen poika oli, mutta häntä ja liikkeet laskivat laatuarvostelua. Hyvillä mielin poistuttiin kuitenkin kehästä, Nane eritoten, saihan hän ahneuttaan taltutettua nakeilla! ;)

Seuraavana Maj-Lis Pesosen vuoro. Neiti esiintyi sievästi pöydällä, maassa jouduin mennä kyykkyyn esittämään, ku neiti tahtoi namin toivossa pomppia mua vasten niin kovin. Pitkään tuomari piti pöydällä ja kävi useaan otteeseen tutkimassa. Etuosaa syynäsi Majn kohdala vallan monta kertaa. Tässä arvostelu: "Nice type. Feminin. High in croup. Low willers??? Low chest. Good coat and hindquarters." Siis jotain hyvää ja ei niin hyvä etuosa tuomarin mielestä. H:n antaessaan sanoi, että etuosa ei ole hyvä ja koira hieman kapea, siksi laatuarvostelu.

Viimeisenä vuorossa Dea, jonka hippailu-moodi säilyi koko viikonlopun ajan. Muutaman kerran reissussa neiti kyllä säpsähteli mitä kummipia asioita (ei siis näyttelyssä), ihan sellaista juoksua-ennakoivaa-käytöstä, vähän unelmissaan olevaa. Jospa se steriloinnin jälkeinen totutteleminen uuteen minäänsä ei ole vielä ihan kohdillaan. =) Deasta tuomari kirjoitutti tällaista: "Feminin. Short coupled?. Long step. Weak muzzle. Quite narrow in front. Good hindquarters. Nice movement. Good coat." Tuloksena Dealle AVo ERI3. Ja taas paikoitellen arvostelusa sanoja joista ei saanut mitään selvää... Karmea käsiala kehsihteerillä. =)

Näine hyvinemme poistuimme areenalta ja jäämme odottamaan seuraavia karkeloita ulkomailla joskus hamassa tulevaisuudessa. Kai se siellä pitää vielä yrittää käydä niitä viimeisiä sertejä kaksikolle hakemassa. Hyvä tekosyy reissujen tekemiseen. ;)

Näin rankkaa se reissaaminen on....


Ja Maj-Lis nunnuu...


Kiitos reissuseurallemme <3 Ja kiitos Pärnun aurinkoiselle säälle (tuliaisina ei-niin-kivasti kärähtäneet, arat olkapäät) ja mukaville ihmisille! Oli onnistunut reissu!