Viimeisten lomapäivien riemuja

Niin se hujahti, kuukaus ja kolme päivää. Kohta se on finito, emännän loma meinaan. Paljon on touhuttu, ei ole tylsiä päiviä ollut. Melkeen vois ottaa ton töihin paluun "lomana", sillä sitä pääsee takas arjen rytmiin ja tuttuihin rutiineihin kiinni. Joka päivä ei tarvii olla menossa pää kolmantena jalkana (ja viidentenä tassuna), kun on tunne, että lomalla on Pakko tehdä koko ajan jotakin, ollanhan sitä sentään lomalla! =D Nautittu on kovin, ei muuta kun seuraavaa lomaa odotellessa...

Tiistai-iltana poikkeuksellisesti nappasin Nanen mukaani agitreeneihin Elvarin sijasta. Elvari kun oli karkeloinut jo maanantaina pariin otteeseen ja tulevana viikonloppuna on vielä toiset koitokset edessä. Omatoimitreeneillä mentiin jälleen, mukana menossa melkein koko Elvarin agiryhmä, eli Nanen lisäksi Silkki+Pyry. Vierailevina tähtinä kehänlaidalla olivat tsemppaamassa Silkin ystävättäret grosspitz-Mimosa ja keeshond-Asa. Treeneissä apuna käytimme Clean run Course Sourcebookia radan keksimistä varten ja tuloksena oli tämmöinen rata.



Nanen kanssa me mentiin rataa hieman sovelletusti pätkissä. Alkuun otettiin pätkää 1-4, jonka jälkeen testattiin puomin menoa niin, että mä melki koko aika vein Nanea kädestä pitäen. Puomitestin jälkeen otettiin pätkä 1-6. Keppejä ei koitettu ollenkaan, kun niitä ei olla juuri lain harjoiteltu. Seuraavaksi rällättiin pätkä 4 + 8-13, jonka jälkeen taas yksittäisenä esteenä otettiin A:ta. Treenikaveri tuli toiselle puolelle varmistelemaan Nanen menoa. Ensiksi poika tuli vain hihnassa, lopuksi muutaman kerran sai tula ilman remmiä. Sovellettiin meille vielä helpohko radanpätkä, esteet 1-6 +9+8+4. Lopuksi jokainen otti omiensa kanssa jotakin yksittäisiä esteitä tms. Me harjoiteltiin paikallaoloa muutaman hypyn avustuksella. Nanen kanssa on kiva puuhata; me tehdään yhdessä ja mun pienet erheet ehdin itse pelastaa toisinaan. Nanella kun vielä ei kokemuksen tuomaa varmuutta liiemmin ole, jää se seurailemaan tarkemmin mun ohjeistusta. Itsenäinen eteneminen alkaa paikoitellen petraantua ja mm. putkelle Nane hakee välillä erinomaisesti pidemmältäkin.

Hienosti Nane pärjäsi tuolla konkarien mukana. Intoa piisasi ja kivaa oli. Häiriötreeniäkin saatiin samanaikaisesti, kun kurssikaverit (ihmiset) olivat lähes radalla ja ne karvatassutkin ihan radanreunalla. Kurssikaverit tuumas, että "Zenhän menee melkein yhtä taitavasti kuin Elvari". =D Joten kait me ihan ok treenit saatiin aikaiseksi. Lopuksi Nane pääsi Jälleen hurmaamaan itselleen uuden tyttöystävän jäähdyttelylenkillä. Se kävi kaikki seurueen tyttökoirat lävitse ja ihastui hyvin paljon 9-vee keeshondnarttu Asaan. Asiaan lienee vaikuttanut se, että Asa antoi pojan rauhassa kyhnäillä rinnallaan ja kuiskutella sulosanoja korvaan. Ja Nane oli taivaissa! Nantsu on jostain syystä kovin tykästynyt näihin hieman kypsempiin leideihin, nykypäivän ilmaisu näille leideille taitaa tosin olla Puuma-nainen. ;)

Tänään aamupäivästä lähdettiin kiertämään Röykän lenkki ÄssäT-neitosten kanssa. Mukava parituntinen vierähti lenkkiä kipitellessä + rantaleikkejä leikkiessä. Elvari tuttuun tyyliinsä rillutteli intopiukeena rantaviivalla ees taas, ei kyllä vahingossakaan mene pidemmälle kuin vyötäröön asti veteen. Nanen ja Neenan saa houkuteltua kepin perässä hyppäämään syvemmälle veteen. Nane usein onkin yltäpäältä märkä, kun se sukeltaa keppejä vedestä. Nane muutaman kerran uiskenteli kepin kanssa, muutoin se tahtoi vaan hakea keppiä vedestä tai metsästää vesipisaroita. Dea ei itse mene uimaan, vaan tykkää myös jahdata keppejä vedestä, mutta tämä mamma kantoi neidin hieman syvemmälle hakemaan keppiä, jolloin neiti oikein reippaasti porskutteli kepin kauempaa uiden hakemaan. Eikä ollut moksiskaan. Antoi aina uudelleen itsensä kantaa aarretta noutamaan.

Röykän rilluttelujen jälkeen siirryttiin vielä Imppareiden kentälle mini-treeneihin kuusikon kanssa. Jokainen pääsi vuorollaan jotakin pientä ottamaan. Dean kanssa otettiin vähän hyppyjä ja putkea, tosin neiti oli melko väsähtänyt ja se näkyi. Intoa kyllä piisasi, mutta meno ei ollut niin virrakasta kun se yleensä on. Elvarin kanssa paikallaoloa, hyppy-putki-treeniä ja hallintaa. Pieni mies osaa vedättää mammaa kyllä ihan 6-0, jos en ole tarpeeksi jämäkkänä (mitä en siis usein ole). Kivaa kuitenkin oli. Nanen kanssa otettiin myös hyppy-putki-treeniä ja testattiin pari kertaa A:ta ja puomia. Siihen oli hyvä päättää, ettei liiaksi rasita poppoota, ilma kuitenkin oli kovin kuuma ja kuukauden lomaputki kaikkine hömpötyksineen takana.

Ainiin. Meidän Neena tekee varmaan taas juoksua, siihen malliin neiti merkkailee (koipi komeesti ylhäällä) ja nyt muutaman viikon se on pöhkinyt mitä kummallisimmille asioille. Muunmuassa kuumailmapallot, metsässä pystyyn nousseet kannot/juurakot tai kahisevat roskapaperit tien reunassa ovat saaneet neidin kommentoimaan "pöhpöhpöh". Kun mennään näitä "elämää suurempia peikkoja" yhdessä tutkailemaan, alkaa neiti hirmuisesti liekuttamaan tajuttuaan, että eihän tässä hätää ollutkaan. Voi naiset ja niiden hormonit! =D

Viimosen lomapäivän iltana käytiin paikallisessa mätsärissä kekkaloimassa kera Elvarin, Tipin ja turisti-Sanin. Tarkoituksena oli kokeilla miten kummitädin onnistuu keppaloida kehässä kummitytsy-Tipin kanssa (tulevaa Mäntsälän reissua ajatellen). Samalla Elvari pääsi testaamaan pitkästä aikaa kehäketkun taitojaan. Paikkana toimi hevostilan maneesi, ja arvata saattaa, että poppoo oli onnellinen päästessään "tuoksujen taivaaseen". ;) Iltaa istuttiin rattoisasti pihalla, grillimakkarat nauttien, kunnes omat vuoromme koittivat. Ensiksi mentiin Elvarin kanssa. Se oli liikkiksen innoissaan touhusta ja esiintyi erittäin mallikelpoisesti. Häntä heilu selkälinjan yläpuolen holleilla, mutta tuolla sen ei ole väliä ja sehän kertoi, että minimiehellä on Kivaa! Samoiten sen silmät tuikki ilkikurisesti sen kattoessa mua; "jotta nyt mennään eikä meinata". Pöydällä se keikki mielellään, olihan makkaraa tiedossa palkinnoksi. Erittäin edustuskelpoinen nuori mies. Tipin kanssa kehäilyt sujui kuin vettä vaan, kummitytsy oli eri taitava pikku esiintyjä. Joten huoletta voimme lähteä Mäntsälän karkeloihin. Saaliina molemmille sininen nauha, ei sijoituksia. Esiintyivät erittäin mallikkaasti, mutta tuomarin koiramaku näytti pitkälti kallistuvan pinseri- ja terrieri tyyppisiin koiriin. Reissu kuitenkin mahtava, tähän on lomailut hyvä lopettaa. Aaargh, huomenna se arki taas alkaa kun kello pärähtää soimaa 04.10........