Dea-murunen 2vee

Pikku prinsessamme juhlistaa tänään 2-vuotis syntymäpäiväänsä! Hiphei Hurraa, halit ja suukot omalle pikku touhu-Iitallemme <3 Päivänsankari tulee saamaan paljolti herkkuja sekä maistuvan kaakun ja uskonpa, että tarjoomuksista riittää myös "velipojillekin". Kuten aina, sankarittaremme heräsi tähänkin aamuun aurinkoisena ja iloa täynnä. Jo kaksi vuotta se on suonut positiivisuutta ja säteilevää hymyä meille, joka ikinen päivä! Onnea Dea-muru <3



Kopla otti varaslähdön synttärihumuun jo eilen, kun lähdimme Imppareitten kentälle "koplan reeneihin". Tällä viikolla ei Elvarilla ollut ohjattuja treenejä ja Nanen treenit jäivät välistä, joten pitihän tilannetta paikata omatoimi-treeneillä. Isäntä saatiin houkuteltua kepoksi (kelpo kepo olikin) mukaan, joten koko perheen voimin saatiin aikaiseksi kivat treenit. Emäntä tilasi muutama viikko sitten agi.fi:stä pari "Clean Run Exercise Sourcebook" -kirjasta, joissa on ratoja ja ohjauskuvioita radanrakennus piirroksineen sekä pikku tipseineen. Mielikuvituksen mahdollinen puute ei siis enää estä omatoimi-treenaustamme eikä myöskään tule aina otettua yhtiä ja samoja ohjauskuvioita. =D Pitää vielä muuten kehaista tuota agi.fi-kauppaa; toimittivat tavarat parissa päivässä tilauksesta!! Palvelua sanon minä.

Sourcebookista bongattua, tämän kertaiset "harjoitukset"


Oli vaikea miettiä mitä ottaa kaikkien kolmen kanssa, kaikki kun ovat hieman eri kehitysvaiheessa agin suhteen. Löysin kuitenkin muutamia harjoituksia, jotka olivat passelit kaikille (+että muoksin hieman Elvistä enempi hyödyttäväksi osan aikaa). Haltuunottoa ja paikoillaan pysymistä Elvarille, etenemistä Nanelle ja Dealle. Suurinpiirtein noin sen ajattelin.

Ekassa harjoituksessa lähtökohta oli yksinkertaista, kivaa ja lujaa! Harjoitus toimi mielestäni hieman motivaatioympyrän tavoin. Elvarille no problem, paitti paikallaoloa hinkattiin...murrrr... ;) Dean ja Zenin kanssa koitin muistaa luottaa niiden taitoon osata edetä itsenäisesti. Mamma yllätyikin iloisesti, kun kumpainenkin "kaksosista" todella eteni itse hienosti putkeen, kunhan mun oma liike NÄYTTI jatkuvan putken suuntaan. Todellisuudessa kaksosten kaartaessa putkeen, mä kärkyin jo hyppyjen luona. Hauska, yksinkertainen harjoitus itsevarmuuden lisäämiseen itsenäisen etenemisen suhteen.

Toinen harjoitus oli ehkä enempi mulle kuin kellekään koplasta (vaikka toki myös heitille). Mulla on tapana häslätä; osoitella keholla mihin sattuu, räiskiä puolihuolimattomasti ohjeita koiralle, joskus unohtaa koko koira... ;) Tähän pitää tulla parannusta ja musta siihen on ehkä hippasen tullutkin. Tämä harjoitus oli omiaan mulle, sillä puolihuolimattomilla ohjeilla ja kehonkielellä saisin räiskästyä koirat satavarmasti väärille esteille. Huolellisesti kotiin suunnitella ohjauksen, koiran asettumisen radalla, koiran etenemisen jne. Ja piru vie! Mehän onnistuttiin! Jopa kaksoset, joille ajattelin pikku pätkän olevan, mun ohjauksessani, hieman hankala. Oli etenemistä ja pätkä vaati myös koiralta jonkin verran radanlukutaitoa. Mutta niin vaan se onnistui. =D Elvarin kanssa harjoiteltiin "suhisemista" huomion kiinnittämiseen ja se toimi mycket bättre kuin Elviksen nimen huuto tms. Kaksoset vielä hakeutuu aikalailla mua kohti, vähintään katseellaan, ja niitä koitin kovin kehua, kun etenivät itsenäisesti. Molemmat jälleen hienosti hakivat putkelle itse ja mä koitin muistaa pysyä liikkeessä koko ajan, ilman töksähdyksiä. Dean kanssa otettiin lisäksi muutaman kerran A sekä parit kontaktit. Nanen kanssa (isännän avustuksella) otettiin myös pari kertaa A:ta. Hienosti poika meni, vielä vähän kun nostatti menohalua ennen A:ta. Hirmu hyvä fiilis jäi agituokiostamme! =D Lopuksi mentiin mupsujen kanssa jäähdyttelylenkille Haukilammelle ja pääsihän nuo hieman viilentymään järvenranta vesiinkin.

Tässä muutama kuva mamman pikku liitelijöistä. Kuvat otettu edellisviikolla Sadun poppoon kanssa Impparien kentällä. Kuvat Satu Tuominen.

Elvari viipottaa pikku tassusin


Kun keskitytään, silloin keskitytään kunnolla. ;) Mallia näyttää Zen.


Neena liitää hymy huulillaan


Sitten pari maman napsaamaa eiliseltä.

Elvis lemppariesteellään


Neena muru kurvaa putkesta


Nantunen lähtökuopissaan


Paljon on tällä viikolla käyty moikkaamassa sukulaisia ja tuttavia. Iltapäivät/illat onkin pitkälti kuluneet vieraisilla ollessa. Kolmen kopla on nauttinut saamastaan huomiosta sekä koiruuskavereista. Eilinen oli kyllä yliveto. Nane kävi eläinlääkärissä saamassa vuosikasrokotuksensa, Elviksen ja Dean ollessa seuranpitäjinä vastaanotolla. Elvaria tuntui taas kovin harmittavan, kun ei hälle ollut luvassa "toimenpiteitä". Kaikki saivat kuitenkin nakkia, oltiinhan me ell-vastaanotolla ja kaikki niin kovin reippaita. ;) Rokotusten jälkeen käytiin visiitillä Sannan ja pikku-Matiaksen luona, siitäkös kopla tykkäsi. Ilta-auringossa köpsöteltiin ranchia ympäri ja käytiin hippaloimassa hevosten kahluualtaassa. Saatiinpa Nane huijattua jopa uimaan. Sanna jäi pitämään Nanea kiinni kahluualtaan syvimmän kohdan toiselle puolelle, mamman lähtiessä houkuttelemaan poikaa luokseen toiselle puolelle. Ja niin se maman pikku mies sieltä tuli uiden maman luokse! Eikä ollu moksiskaan! =D Rupateltiin sitten pihakeinussa, koirien viipottaessa ympäriinsä, kunnes laskeutui pahaenteinen hiljaisuus... Ei koiria missään. =S Äkkiäkös mamma kuitenkin äkkäs mistä nuo villiviikarit saattais löytää; hevosten aitauksista tottakai. Pollet itse olivat kesälaitumilla kauempana, mutta terkut olivat kuitenkin koirille jättäneet... Niin sitä sitten kotiuduttiin suihkun kautta kera hevonkakan tuoksuisen Elvrin & Dean. Nane tyytyi onnellisena napsimaan "herkkuja" kavereiden turkeista. Ihana käydä kyläilemässä, tuumas kolmen kopla. ;)

Meidän villiviikari kolmikko <3


Lisää uusia kuvia kolmen koplasta löytyy täältä.